Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä

87 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
Tietoja Muhammedin elämästä ei voi lukea suoraan Koraanista, missä Muhammed mainitaan vain ohimennen. Muhammedin ja Koraanin yhdistäminen tapahtuu islamilaisen ''tafsir -''kirjallisuuden eli Koraanin selityskirjallisuuden avulla 700-luvun lopulta alkaen. Tässä kirjallisuudessa kerrotaan, mihin Muhammedin elämänvaiheeseen kunkin suuran alas laskeutuminen tapahtui, mitä teksti tarkoittaa, ja miten se liittyy Muhammediin.
 
Kaikki Muhammedin elämäkertaa koskeva tieto on peräisin suullisesta kansanperinteestä, jota alettiin koota 800-luvulla. Silloin tapahtui todellinen informaatioräjähdys Muhammedia koskevien tarinoiden kokoamisessa ja tallentamisessa. Melkein kaikki tarinoiden kerääjät olivat elämäkertatietojen nojalla kotoisin Iranista tai Keski-Aasiasta. Monia heistä voi epäillä nimimerkeiksi, koska kirjat olivat useinkin liian suuria yhden ihmisen tehtäväksi. Esimerkiksi al-Bukharin kerrotaan koonneen ja tarkistaneen 600 000 ''hadithia.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hoyland, R.G.|Nimeke=Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late An-tiquity and Early Islam 13|Vuosi=1997|Sivu=38|Julkaisija=Darwin Press|www=https://www.academia.edu/9547975/Seeing_Islam_as_Others_saw_it_by_Robert_G_Hoyland}}</ref> Kysessä saattoi sen takia todellisuudessa olla "buharalainen" työryhmä.
Muhammedia koskeva perimätieto jakautui kolmeen tyyppiin: elämäkertaan ''(sira)'', yleisiin historiateoksiin sekä ''hadith''-kokoelmiin. Kaikelle tälle tiedolle on ominaista, että sen kokoajat kertovat saaneensa tiedot suullisista lähteistä kertomuksina, ja tämä koskee myös historiateoksia. Elämäkerroista ensimmäinen on [[Ibn Hisham|ibn Hishamin]] (k. 834) ''Sirat Rasul Allah'', eli Profeetan elämäkerta. Sen tiedetään perustuvan Ibn Ishaqin (k. 768) tekemään mutta kadonneeseen aiempaan teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Toinen lähde ovat arabien muut varhaiset historiateokset, joista tärkeimmät ovat [[Al-Waqidi]]<nowiki/>n (k. 822) "Sotaretkien historia", Ibn Sa'din (k. 845) "Sukupolvet" sekä al-Tabarin (k. 922) massiivisen laaja historiateos. Kolmas lähdetyyppi on 800-luvun lopulla muistiin kirjattu ''hadith''-kirjallisuus, joka sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä anekdootteja. Islamilainen ''sharia''-laki perustuu pääosin niihin. Kuuden tärkeimmän sunnien arvostaman kanonisen kokoelman toimittajiksi on ilmoitettu al-Bukhari (k. 870), Muslim (k. 875), Abu Dawud (k. 888), al-Tirmidhi (k. 892) sekä Ibn Maja (k. 886).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=K_H. Ohlig|Nimeke=The Hidden Origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=Islam's "hidden origin"|Sivu=8|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Kokoelmat sisältävät yhteensä kymmeniä tuhansia yksittäisiä ''haditheja.''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=sunnah.com|julkaisu=|ajankohta=ei vl.|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Sunnit pitävät näitä ''hadith'' -kokoelmia kaikkein luotettavimpana tietona Muhammedista. Ne menevät Ibn Hishamin elämäkerran edelle.