Ero sivun ”Menakinonit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
liimablankoja |
||
Rivi 4:
Ihmisille ja muille [[Selkärankaiset|selkärankaisille]] menakinonit ovat [[K-vitamiinit|K-vitamiineja]] tai niiden esiasteita. Menakinoneja tuottavat tietyt [[bakteerit]], [[arkit]] ja [[sienet]], joille ne eivät siis ole vitamiineja, mutta toimivat [[kinoni]]-[[kinoli]]-tyyppisten [[hapetus-pelkistysreaktio]]iden takia [[elektroni]]en siirtäjinä [[elektroninsiirtoketju]]issa [[ubikinoni]]n tapaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=TDC Tarento et al|Otsikko=A potential biotechnological process for the sustainable production of vitamin K1|Julkaisu=Critical Reviews in Biotechnology|Ajankohta=2019|Vuosikerta=39|Numero=1|Sivut=1–19|Pmid=29793354|Doi=10.1080/07388551.2018.1474168|Issn=0738-8551|www=https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07388551.2018.1474168}}</ref>
Menakinoneja on bakteerikäytetyissä ruuissa, kuten [[nattō]]ssa ja [[juusto]]issa. Eläimillä myös tietyt [[suolistobakteeri]]t tuottavat paljon menakinoneja, jotka kattavat osan eläinten K-vitamiinitarpeesta. Ihmisillä tuotto ei ole riittävää ja K-vitamiineja tulee saada myös ruuasta.<ref name=":3"/> Ihmisten ruokavalioissa menakinonit ovat tärkeä K-vitamiinilähde [[fyllokinoni]]n ohella ja ruuan menakinonit voivat kattaa jopa 50 % vitamiinitarpeesta.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=C Vermeer et al|Otsikko=Menaquinone content of cheese|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2018|Vuosikerta=10|Numero=4|Pmid=29617314|Doi=10.3390/nu10040446|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5946231/}}</ref>
==Kemia==
Rivi 77:
|0
|-
|[[Gouda (juusto)|Gouda]], 50 % rasvaa, kypsytetty 13 viikkoa
|108,5
|100,9
Rivi 89:
|0
|-
|[[Edam (juusto)|Edam]], 40 % rasvaa
|107,8
|99,4
Rivi 400:
==Imeytyvyys==
Ihmisillä menakinonit imeytyvät suolistosta huonommin kuin puhdas [[fyllokinoni]], jota on eritoten kasviksissa. MK7 on poikkeus: se imeytyy paremmin kuin muut menakinonit tai fyllokinoni. Kasviksissa fyllokinoni on kuitenkin pääosin kloroplastien [[Tylakoidi|tylakoideissa]], joista sen imeytyvyys on huonoa.<ref name=":4"/><ref name=":3"/> Fyllokinonin imeytyvyys kasviksista on siksi usein vain 5–10 %. Maitotuotteista menakinonit taas imeytyvät lähes täysin.<ref name=":2"/> Bakteerien menakinonit ovat [[solukalvo]]issa. Eläinsoluissa niitä useissa eri solukalvoissa, eritoten [[Mikrosomi|mikrosomeissa]] ja [[mitokondrio]]issa.<ref name=":4"/>
[[E,Z-isomeria|''Z''-sidoksellisia]] menakinoneja ei juuri ole luonnossa, vaan niitä on synteettisesti tuotetuissa valmisteissa. ''Z''-sidoksellisten menakinonien teho eläimillä vitamiineina on vain noin 1 % suhteessa pelkkiä ''E''-sidoksia omaaviin luonnon menakinoneihin.<ref name=":0"/>
Menakinonit ovat pitkävaikutteisempia kuin fyllokinoni ja ne säilyvät veressä fyllokinonia pidempään. Fyllokinonin [[puoliintumisaika]] veressä on 0,22–8,80 tuntia. Taas esimerkiksi MK4 poistuu verestä alle 24 tunnissa, MK7 noin 96 tunnissa ja MK9 noin 48 tunnissa.<ref name=":3"/>
| |||