Ero sivun ”Köyhdytetty uraani” versioiden välillä

'''Köyhdytetty uraani''' on [[uraani]]polttoaineen valmistuksessa syntyvä sivutuote. Köyhdytetty uraani sisältää pääosin uraani-238-[[isotooppi]]a. [[Uraanin väkevöinti|Uraanin väkevöinnissä,]] polttoaineeksi jalostettavassa uraanissa, [[uraani-235]]-isotoopin osuutta pyritään kasvattamaan, jolloin heikommin radioaktiivinen uraani-238 jää jäljelle. Jokaista 4&nbsp;% isotooppirikastettua uraanikilogrammaa kohden syntyy noin 7&nbsp;kg köyhdytettyä uraania (ja enemmän rikastetussa suhde kasvaa progressiivisesti). Köyhdytetyssä uraanissa U-235 osuus on noin 0,2&nbsp;%, kun luonnonuraanissa sitä on noin 0,72&nbsp;%. Köyhdytetty uraani on vähemmän [[radioaktiivisuus|radioaktiivista]] kuin luonnon uraani tai rikastettu uraani. Köyhdytettyä uraania käytetään pääasiallisesti aseteollisuudessa [[panssariammus]]ten ja panssarien valmistuksessa, koska metalli on [[tiheys|tiheää]], siitä valmistetuilla [[ammus|ammuksilla]] on hyvä läpäisykyky ja panssareilla hyvä torjuntakyky. Näitä ammuksia on käytetty ainakin Lähi-idän (Irak) sodissa sekä [[Kosovo]]ssa<ref>http://postconflict.unep.ch/publications/uranium.pdf</ref>. Köyhdytettyä uraania käytetään muun muassa sairaaloissa säteilysuojana sekä vastapainoissa.<ref name=":0" />

Sotatoimialueilla, missä on käytetty ammuksia (ja panssareita) köyhdytetystä uraanista, nousee maastossa ja vesistöissä U-238 osuus huomattavasti luonnolliseen verrattuna. Elinolosuhteet tällaisella alueella ovat vaaralliset, sillä sekä kemiallinen, että radiologinen terveysriski kasvaa merkittävästi. Asutus tällaisella alueella voi kärsiä köyhdytetyn uraanin aiheuttamasta korkeasta syöpäriskistä ja geenimutaatioista kymmeniä vuosia, sillä U-238 puoliintumisaika on 4.468 &nbsp;Mrd. vuotta. Sotilasstrategisesti tämä on eräällä tavalla hyöty, sillä alueille ei periaatteessa enää voida asuttaa siviileitä, tai sijoittaa sotilastukikohtia. Käytännössä näitä terveysvaikutuksia pyritään kuitenkin salaamaan tai aliarvioimaan ja tietämättömyydestä, harhaanjohtamisen seurauksena tai muiden elinalueiden puuttumisen johdosta riskialueilla on siitä huolimatta asutusta. Radiologisia haittavaikutuksia kuten alueen väestön geeniperimän vaurioitumista ei voi havaita lyhyeellä aikajänteellä, siksi radiologista sodankäyntiä (köyhdytettyä uraania) käyttävät osapuolet voivat usein välttyä ylesen mielipiteen kritiikiltä tai kansanväliseltä oikeudelta. Köyhdytetyn uraanin käyttöä voi kiistämättä verrata ydinaseen tai kemiallisen aseen käyttöön ekologisen ja radiologisen terveysvaikutuksen näkökulmasta, koska se vaurioittaa pysyvästi paikallisen väestön geeniperimää ja elinympäristöä vastaavasti kuin [[Agent Orange]] tai Hiroshimaan ja Nagasakiin tiputetut [[Ydinase|atomipommit]] [[Little Boy]] ja [[Fat Man]] <ref>{{Verkkoviite|nimeke = US fired depleted uranium at civilian areas in 2003 Iraq war, report finds|osoite = http://www.theguardian.com/world/2014/jun/19/us-depleted-uranium-weapons-civilian-areas-iraq|julkaisu = the Guardian|viitattu = 2015-11-01}}</ref>. Sotilasstrategisesti alueen väestön geeniperimän vaurioittaminen on huomattava etu, sillä se johtaa pitkällä aikajänteellä dramaattiseen väestönlaskuun ja luonnollisesti taistelumoraalin laskuun. Geeniperimän vaurioittaminen alistaa toisen osapuolen siviiliväestön jatkuvaan terveydenhoitarpeeseen, ja sitä kautta myös taloudelliseen alakynteen ja riippuvuuteen.{{Lähde||21. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}