Ero sivun ”Louis Couperin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
virheen korjaus |
Lähteetön malline mutta kuitenkin lisätään yksi lähde omalle tiedolle |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön|Tarkennus}}
[[Tiedosto:Charles Couperin.jpg|upright|pienoiskuva|Louis Couperin, tuntemattoman taiteilijan maalaus.]]
'''Louis Couperin''' (noin [[1626]] [[Chaumes-en-Brie|Chaumes]], [[Brie (alue)|Brie]], [[Ranska]] – [[1661]] [[Pariisi]], Ranska) oli ranskalainen [[säveltäjä]] ja [[cembalo|cembalisti]]. Couperin on jäänyt kuuluisamman veljenpoikansa [[François Couperin]]in varjoon osaksi siitä syystä, että suurin osa hänen tuotannostaan on kadonnut. Hänet tunnetaan erityisesti [[preludi]]-muodon uudistajana.
Couperinin 25 ensimmäisestä ikävuodesta tiedetään varsin vähän. Hän syntyi Chaumesin kaupungissa Brien alueella Koillis-Ranskassa. Hänen nuoruudestaan kerrotaan tarinaa, että hän oli kävellyt veljiensä kanssa 15 kilometrin matkan kotoaan Monsieur Chambonniéresin chateauhon ja esittänyt omia sävellyksiään. Vanha cembalisti Chambonniéres oli nuorukaisen soitosta niin vaikuttunut, että hän ylipuhui Louisin isän päästämään poikansa hänen kanssaan Pariisiin kuninkaan hoviin, missä nuori Louis saisi suurta huomiota osakseen. Näin Louis Couperin sai ammattimuusikon paikan Ranskan hovista.
Louis Couperinin säilynyt tuotanto, 250 teosta, koostuu pääasiassa cembalomusiikista, vaikka joitakin teoksia tunnetaan muun muassa [[urut|uruille]] ja [[viulu|viulistiryhmälle]]. Louis Couperin korvasi aikaisemmin soittajan improvisoiman preludin [[sarja (musiikki)|cembalosarjojensa]] alusta nuotitetuilla, [[Läpisävelletty|läpisävelletyillä]] ''[[prélude non mesuré]]illa'' ('vapaamittainen preludi'<ref>Päivi Rusko, [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15432/rusko_paivi.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vapauttaja poljentoa: Ranskalainen barokkimusiikkipianonsoiton opetuksessa] s. 10 (opinnäyte, Metropolia)</ref>). Niiden muoto oli hyvin vapaa ja tahtiviivat puuttuivat niistä kokonaan, mikä antoi esittäjälle edelleen laajan tulkintavapauden.
==Aiheesta muualla==
| |||