Ero sivun ”Tunturikangas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
katso myös
hieman harvempaan
Rivi 1:
'''Tunturikangas''' on [[Tunturipaljakka|tunturipaljakalla]] yleinen varpuvaltainen<ref name="Väre_Partanen_2009_14">Henry Väre, Rauni Partanen: Suomen tunturikasvio. Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 14.</ref> kasvillisuustyyppi, joka on joko puutonta tai puuston peittävyys on alle 10&nbsp;%. [[Tunturien heinäkangas|Tunturien heinäkankaita]] ei lueta varsinaisiin tunturikankaisiin. Tunturikankaan kasvillisuuteen vaikuttaa mm pinnanmuodoista johtuva maaston korkeuden ja lumensyvyyden vaihtelu ja ilmaston mereisyys ja mantereisuus<ref name="tunturi492">Yrjö Norokorpi, Heikki Eeronheimo, Seppo Eurola, Risto Heikkinen, Peter Johansson, Jouko Kumpula, Katariina Mäkelä, Seppo Neuvonen, Juha Sihvo, Saara Tynys & Risto Virtanen (2008): [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86061&lan=fi Osa 2.8 Tunturit.], s. 492. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Raunio, Anne, Anna Schulman& Tytti Kontula (toim.) | Nimeke =Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset| Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = | Selite =Suomen ympäristö 8/2008 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287730&lan=fi | www-teksti =Koko julkaisun verkkoversio | Viitattu = 13.1.2013 }}</ref>. Esimerkiksi mantereiset kuivat alueet ovat jäkälävaltaisia, kosteat mereiset alueet sammalvaltaisia ja näiden välillä olevilla alueilla kasvaa suunnilleen yhtä paljon sekä sammalta että jäkälää<ref>Haapasaari 1988</ref>.
 
Maaperällä on myös suuri vaikutus. [[Silikaatti]]kallioilla kasvaa karua tunturikangasta, joka on yleisin tunturikankaiden pääryhmä. [[Karbonaatti]]kallioilla, useimmiten [[dolomiitti]]kallioilla kasvaa ravinteista tunturikangasta, joka on Suomessa harvinaista. Karuilla tunturikankailla kasvaa mm. [[variksenmarja]]a, [[kanerva]]a, [[liekovarpio]]ta, [[vaivaiskoivu]]a ja [[mustikka]]a. Karut tunturikankaat jaetaan tuulikankaisiin (tuulenpieksämäkankaisiin), variksenmarjakankaisiin, vaivaiskoivukankaisiin, mustikkakankaisiin, kurjenkanervakankaisiin, kanervakankaisiin ja liekovarpiokankaisiin<ref name="Norokorpi_2008_494">Norokorpi et al. 2008, s. 494.</ref>. Talvella lumettomilla tuulikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, [[riekonmarja]]a ja [[sielikkö]]ä, mutta vähemmän liekovarpiota ja vaivaiskoivua. Tunturikankaita ovat myös mereiset kanervakankaat ja keskipaljakan liekovarpiokankaat. Ravinteisia tunturikankaita luonnehtivat [[lapinvuokko]]<ref>Norokorpi et al. 2008, s. 503.</ref> ja niukkaravinteisia tunturikankaita runsaampi heinä-, ruoho- ja sarakasvillisuus. Tunturikankailla ei yleensä kasva puita tai niitä on vain vähän.<ref name="tunturi492" />