Versio 3. tammikuuta 2017 kello 14.30 muokkaa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 29. helmikuuta 2020 kello 10.47 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta liimablankoja ja ajatusviivoja Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Lössi''' ([[Saksan kieli\|saksaksi]] ''Löss, Lösch'', sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota [[tuuli]] on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi<ref name="sauramo77">Sauramo 1928, s. 77.</ref>. Lössi koostuu esimerkiksi [[kvartsi]]sta, [[maasälpä\|maasälvästä]] ja [[kiille\|kiilteestä]] sekä muista [[mineraali\|mineraaleista]]. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä<ref name="Koivisto_2004">Marjatta Koivisto, Jääkaudet, WSOY 2004, s. 106.</ref>. Lössi on enimmäkseen [[siltti]]ä, mutta mukana on myös [[Savi\|savea]] ja [[hiekka]]akin. [[Maalaji\|Raekoko]] on useimmiten [[hieno hieta\|hienoa hietaa]] ja yleensä luokkaa 0,01–0,06  mm. Tämä vastaa kansainvälisessä [[Maalaji#ISO-luokitus\|ISO-luokituksessa]] [[karkea siltti\|karkeaa silttiä]]. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia<ref name="sauramo77"/>. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa. Lössikerrostumat ovat [[eoliset muodostumat\|eolisia]], tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin [[eroosio]]herkkiä. Rivi 26: Euroopasta on löydetty ainakin 11 kuivan ja 11 kostean kerrostuman sarja. Näitä pidetään yleensä jääkausiin liittyvinä. Pidemmältä, yli 1,6 miljoonan vuoden taakse ulottuvalta ajalta on löydetty ainakin 16 kerrostumaa. Esimerkiksi viime jääkauden huippukauden kerrostuma näkyy Etelä-Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa paksuna lössikerrostumana nimeltä Valdai II-III<ref>Hoffecker 2002, s. 20, 73, 145.</ref>. Valdai II oli noin ~~25000-17000~~25 000–17 000 vuotta sitten, välissä on ohut kosteasta kielivä Trubchecskin horisontti<ref>Hoffecker 2002, s. 29, alkup. Velichko 1990 s. 106.</ref> ja sen päällä lösskierrostuma Valdai III, joka on ajoitettu noin 17 000–13 000 vuotta vanhaksi<ref>Hoffecker 2002, s. 32.</ref>. Länsi-Euroopassa näkyy Stillfried A ja B -nimisiksi ristityt lössin väliset kosteamman maaperän kerrostumat. Itä-Euroopan Brjannskin maaperä näkyy lössin keskellä ajalta ~~26000-32000~~ 26 000–32 000 BP.<ref> Ehlers 1996, s. 437.</ref> Viime jääkauden Saksan lössikerrostumissa näkyy runsaasti varhaisella Veiksel-jääkaudella kosteissa oloissa syntynyttä maa-ainesta Mosbachin kerrostumiin liittyen. Keski-Veiksel-kaudella näkyy kuivissa oloissa syntynyttä lössiä, joka päättyy pitkähköön kosteaan kauteen Lohner Bodeniin liittyen. Rambachin vulkaanisen tefran syntymisen aikoihin oli kerrostumista päätellen kylmä kausi, luultavasti jääkauden huippukohta. Sen jälkeen tuli kuivan lössin kausi, jota katkoi ajoittain viisi ohutta kosteissa oloissa syntynyttä kerrostumaa. Lämpimällä Alleröd-kaudella ilmestyi Pohjois-Saksaan kostea maaperä.{{Selvennä\|huonoa suomea, pitäisi ilmaista selkeämmin}}<ref>Ehlers 1996, Figure 209 s. 441.</ref>

Ero sivun ”Lössi” versioiden välillä