Ero sivun ”Suomenruotsalaiset” versioiden välillä

| määrä1 = 289&nbsp;052288 400 <small>(31.12.20172018)</small>

| viite1 = <ref name="tk10"/>

'''Suomenruotsalaiset''' ({{k-sv|finlandssvenskar}}) ovat [[Ruotsin kieli|ruotsin kieltä]] äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä [[Suomi|Suomen]] asukkaita. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 20172018 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289&nbsp;052288 400 henkeä. Tämä vastaa 5,32&nbsp;% kaikista Suomen asukkaista.<ref name="tk10">{{Verkkoviite | Osoite osoite= httphttps://pxnet2www.stattilastokeskus.fi/PXWebtup/pxwebsuoluk/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010suoluk_vaesto_sv.px html#Befolkning%20efter%20språk%2031.12| Nimekenimeke=Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2017 Befolkning| Julkaisijatekijä=Tilastokeskus | Ajankohtajulkaisu= | Viitattuajankohta=2020|julkaisija=19Statistikcentralen|viitattu=28.32.20192020|kieli={{sv}}}}</ref>. Manner-Suomessa ruotsinkielisiä oli vuoden 2017 lopussa 263&nbsp;349 henkeä; 4,78&nbsp;% asukkaista. Suomenruotsalaiset asuvat enimmäkseen neljällä toisistaan erillisellä alueella, jotka ovat [[Uudenmaan maakunta|Uusimaa]], [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan rannikko]] sekä [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]] ja [[Turun saaristo]].<ref>Hakusana suomenruotsalaiset teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4478-8}}</ref>

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Suomen väkiluvusta on menneinä aikoina ollut huomattavasti nykyistä suurempi. On arvioitu, että vuonna 1610 ruotsinkielisiä oli Suomessa noin 70&nbsp;000, mikä oli peräti noin 17–18&nbsp;% koko maan väestöstä. Tämä on varhaisin ajankohta, jonka suhteen ruotsinkielisten määrästä on esitetty arvio. Vuonna 1880 osuus oli noin 14,3&nbsp;%. 1970-luvun alkupuolella ruotsinkielisiä oli 302&nbsp;000 henkeä, joka oli silloin noin 6,5&nbsp;% väestöstä. Osassa Suomen sisämaakaupungeistakin oli aikaisemmin kaupungin kokoon nähden suuri ruotsinkielinen vähemmistö, mm. [[Mikkeli]]n asukkaista oli 1800-luvulla ruotsinkielisiä peräti 27&nbsp;%.<ref>Päiviö Tommila: Jyväskylän kaupungin historia, otsikon virkakielikysymys alla</ref> Suomenruotsalaisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä on ollut ainakin 1880-luvulta lähtien laskussa, vaikkakin absoluuttinen määrä nousi vuoteen 1940 asti. 1950- ja 1960-luvuilla maastamuutto vähensi huomattavasti ruotsinkielisten osuutta.<ref name="finnas02">{{Kirjaviite | Tekijä = Finnäs, Fjalar | Nimeke = Finlandssvenskarna 2002, En statistisk rapport | Kieli = {{sv}} | www = http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/finlandssvenskarna2002.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Folktinget | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 952-9700-42-3 | Viitattu = 15.7.2008}}</ref> 1970-luvulta lähtien suomenruotsalaisten absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus Suomen väestöstä ovat laskeneet hitaasti (302&nbsp;000–289&nbsp;596).<ref name="tk10">{{Verkkoviite|Osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010.px|Nimeke=Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2017|Ajankohta=|Julkaisija=Tilastokeskus|Viitattu=19.3.2019}}</ref><ref name="finnas05">{{Kirjaviite | Tekijä = Finnäs, Fjalar | Nimeke = Finlandssvenskarna 2005, En statistisk rapport | Kieli = {{sv}} | www = http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/finlanssv2005.pdf| Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Folktinget | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-952-9700-47-9| Viitattu = 2.9.2008}}</ref>