Ero sivun ”SWIFT” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 36:
Swiftin päämaja perustettiin [[Bryssel]]iin, johon sijoitettiin myös järjestelmän toinen tietokonekeskus. Toinen sijoitettiin [[Amsterdam]]iin. Jokaisessa jäsenmaassa toimi ''konsentraattoriksi'' kutsuttu aluekeskus, joka hoiti liikennettä oman maansa pankkeihin ja toisaalta muiden aluekeskusten ja pääkeskusten muodostamaan kansainväliseen pankkiverkkoon. Swiftin pää- ja aluekeskusten tietokoneet olivat [[Burroughs (yritys)|Burroughsin]] valmistamia, mutta eri maiden pankit saattoivat liittyä Swift-järjestelmään myös [[ICL|ICL:n]] ja [[General Automation]]in valmistamilla laitteilla.<ref name=hs1977/>
Swift paransi paitsi maksuliikenteen nopeutta, myös tietoturvallisuutta. Maksuosoitukset käännettiin standardoidulle{{selvennä|mikä standardi? ISO? ANSI? joku muu?}} tietokonekielelle{{selvennä|mikä on "tietokonekieli", ei ole yhtä ainutta}}. Pikasanomiin saatiin vastaanottajalta kuittaus alle viidessä minuutissa, tavallisiinkin sanomiin noin puolessa tunnissa, kun siihen asti kansainvälisessä maksuliikenteessä oli käytetty tavallista [[kirje]]postia sekä telexiä eli [[kaukokirjoitin]]ta. Esimerkiksi Suomesta Keski-Eurooppaan kulki maksumääräys ennen Swiftiä 1–3 viikossa, ja Swift-järjestelmässä aika lyheni noin kolmeen pankkipäivään. Pikamääräyksiä hoidettiin nopeamminkin lisämaksusta.<ref name=hs1977/>
Swift-tiedonsiirto toimi kansallisilta posti- ja telelaitoksilta vuokratuilla puhelinlinjoilla, ja järjestelmän suosion myötä tiedonsiirrosta pyydettyjä hintoja pyrittiin eri maissa korottamaan, vaikka tariffeista oli alussa sovittu kansainvälisen postiliiton kanssa.<ref name=hs1977/>
| |||