Ero sivun ”Esko Häkli” versioiden välillä

Helsingin yliopiston kirjastossa Häkli ajoi johtajakautenaan läpi useita muutoksia ja kehityshankkeita. Rotundan tilat muutettiin avohyllykokoelmaksi ja tutkijoiden työtiloiksi. Maan alle valmistui suuri ilmastoitu varasto. Kirjaston viereinen Fabiania saatiin erikoiskokoelmien käyttötilaksi. Mikkeliin perustettiin kirjaston mikrokuvaus- ja konservointikeskus. Kirjaston perusluettelot, kansallisbibliografia ja ääniteluettelo muunnettiin verkkokäyttöisiksi. Kirjaston näyttelytoiminta laajeni ja vakiintui. Häklin perustama ja toimittama oppihistoriallinen aikakauslehti Opusculum ilmestyi kirjaston julkaisemana 1981–1995.

 

 

Häklin aikana Helsingin yliopiston kirjaston asema Suomen tieteellisten kirjastojen verkoston keskuksena vahvistui oleellisesti. Kansalliskirjasto vastaa kirjastojen atk-järjestelmän ja elektronisen kirjaston (FinELib) ylläpidosta ja kehittämisestä ja toimii kansallisena kokoelmien digitointikeskuksena. Kirjallisuuden arkistokokoelman kerääminen ja kansallisbibliografian toimittaminen on laajennettu käsittämään myös äänitteet.

Opetusministeriö on käyttänyt Häkliä kirjastoautomaation suunnittelutyöryhmien lisäksi lukuisten komiteoitten ja yhteiselinten jäsenenä ja puheenjohtajana. Näistä mainittakoon tieteellisen informoinnin neuvosto (pj. 1972–1978, vpj. 1985–1991), tietohuollon neuvottelukunta (jäsen 1991–1997), Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen neuvottelukunta (pj. 1984–1989) ja Suomen Saksan-instituutin hallitus (vpj. 1995–1997, pj. 1998–2008).

 

 

Pohjoismaisen tietohuollon yhteistyöelimen Nordinfon jäsenenä Häkli oli kaikkiaan 17 vuotta ja puheenjohtajana kaksi kolmivuotiskautta (1977–1979 ja 1989–1991). Eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistyksen LIBERin (Ligue des bibliothèques de recherche européennes) varapresidenttinä Häkli toimi 1990–1994 ja presidenttinä 1995–1998. Hän oli myös Euroopan kansalliskirjastojen johtajien konferenssin (CENL) jäsen.