Ero sivun ”Sankt Mikael” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.211.223.212 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. |
p →Sukellukset hylylle ja sen nostoaikeet: selvennys tag |
||
Rivi 81:
''Sankt Mikaelin'' uppoamispaikka sijaitsee Borstön saaresta kaakkoon, [[Tvokåbbarna]]n pohjoispuolella.<ref name="kulttuuriymparisto"/> Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvisti Museoviraston ehdotuksesta ''Sankt Mikaelin'' hylylle suoja-alueen vuonna 1999. Suoja-alueella on kielletty kaikki sukellustoiminta ja ankkurointi, jolla ei ole tekemistä meripelastustoiminnan, viranomaisten suorittamien väylä- ja tutkimustöiden tai Museoviraston ohjaamaan sukellustoiminnan kanssa. Veneellä kulkeminen suoja-alueen läpi on kuitenkin sallittua.<ref name="museovirasto"/>
''Sankt Mikaelin'' hylkyyn on 1960-luvun alusta lähtien sukellettu ahkerasti useissa jaksoissa. Vuonna 1986 aluksen kannelta nostettiin isokokoinen Amielin henkilökohtaista omaisuutta sisältänyt arkku, josta löydettiin muun muassa kapteenin käyttämä niin sanottu jaakobinsauva, joka oli [[sekstantti]]a edeltänyt merenkulkuväline.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 42-43">''Suomen rannikon aarrelaivat'', s. 42–43.</ref> Suurin osa ''Sankt Mikaelin'' lastista koostui tavanomaisista tarvikkeista, kuten tammilankuista, turkinlannasta,{{selvennä}} kristallisokerista, tupakasta ja kapakalatynnyreistä. Näiden ohella alus kuljetti myös erikseen määrittelemätöntä kauppatavaraa, joka oli tullausarvoltaan yli 60 % lastin arvosta.<ref name="hylyt.net"/> Hylystä on lisäksi nostettu arvokasta Meissenin tehtaan posliiniastiastoa, josta osa on valkeaa Böttger-posliinia.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 42-43"/>
1980-luvulla alusta alettiin tutkia hylyn mahdollista nostoa ja museoimista varten [[Vasa (laiva)|''Vasa''-laiva]]n tapaan.<ref name="hylyt.net"/> Tarvittavat sukellustutkimukset suoritettiin heinä- ja elokuussa 1987, jolloin selvitettiin muun muassa aluksen rungon rakennetta, geometrisiä mittoja, vaurioita sekä sijaintipaikan pohjaolosuhteita. Noston suunniteltiin tapahtuvan vuosina 1989–1990 ponttonista ripustetun nostokehikon avulla, minkä jälkeen alus olisi uitettu [[Helsinki|Helsingin]] telakka-altaaseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kareg.com/Hylkyjen%20nosto-operaatiot.pdf | Nimeke = Hylkyjen nosto-operaatiot | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.10.2011 | Kieli = }}</ref> Hankkeesta jouduttiin kuitenkin luopumaan [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun lama]]n vuoksi, joka teki rahoituskumppanien löytämisen mahdottomaksi.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 42-43"/>
|