Ero sivun ”Maunu Eerikinpojan ristiretki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p nimi |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
1300-luvun alkupuolella ristiretkiaate oli toden teolla rantautunut Ruotsiin. Ruotsin [[rälssi]] sai paljon vaikutteita Manner-Euroopan kulttuurista, ja Maunu Ladonlukon hallituskauden aikana monet saksalaiset aateliset asettuivat asumaan Ruotsiin. Heidän mukanaan ruotsalainen rälssi omaksui uuden aatemaailman, johon kuuluivat myös ristiretket. Myös [[paavi]] jatkoi aikaisempia yrityksiään saada Ruotsin hallitsijat tukemaan rahallisesti ristiretkiä. Tämänkaltaisia veroja oli otettu käyttöön jo aikaisemmin, mutta 1320-luvulla paavi lupasi Ruotsin kruunulle puolet ristiretkiin kerätyistä verotuloista. Samanlaisen tarjouksen olivat aikaisemmin saaneet myös Ranskan ja Englannin hallitsijat. Tämä oli Ruotsin kruunulle tärkeää, koska se kärsi tuohon aikaan rahapulasta, jonka osasyy oli [[Skåne]]n osto tanskalaisilta 34 000 hopeamarkalla.<ref>Harrison s. 465–466</ref>
Sodan osatekijänä oli myös se, että Pohjolassa oli 1340-luvulla epätavallisen rauhallista, koska Ruotsi ja Norja olivat [[personaaliunioni]]ssa, ja vuonna 1343 Maunu varmisti asemansa saadessaan poikansa [[Haakon VI Maununpoika|Håkanin]] julistetuksi Norjan kuninkaaksi.<ref>Harrison s. 476</ref> Ruotsin vanha vihollinen Tanska taas oli vielä sekasorron vallassa oltuaan kokonaan ilman kuningasta 1330-luvulla.
== Pyhän Birgitan näyt ==
| |||