Ero sivun ”Kystinen fibroosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liimablanko
prosentilla
Rivi 18:
 
CFTR-liittyviin häiriöihin kuuluvat kystinen fibroosi (CF) ja [[synnynnäinen molemminpuolinen siemenjohdinten puuttuminen|CBAVD]] (congenital bilateral absence of the ''vas deferens''). CF vaikuttaa hengitysteiden, eksokriinisen haiman, suoliston, miesten sukupuolielimien, maksan ja eksokriinisten hikirauhasten epiteeliin, mikä tekee siitä kompleksin multisysteemisen sairauden. Oireet johtuvat epänormaalin paksusta ja sitkeästä limasta eri elimissä, joista seuraavat hengitysongelmat ovat vakavin oire. Keuhkosairaudet ovat suurin syy sairastumisiin ja kuolemiin. Lima voi tukkia ilmatiet, mikä saa aikaan bakteeri-infektioita
(yleisimmin ''Staphylococcus aureus'' ja ''Pseudomonas aeruginosa'') keuhkoissa ja aiheuttaa kroonisen yskän, hengityksen vinkumisen ja tulehduksia. Ajan myötä liman kerääntyminen ja infektiot voivat johtaa pysyvään keuhkovaurioon, mm. arpikudoksen, fibroosien ja kystien muodostumiseen. 92 %:lla prosentilla potilaista on haiman vajaatoiminta ja siihen liittyviä [[imeytymishäiriö]]itä. Lima voi tukkia haiman tiehyet kokonaan estäen ruuansulatusentsyymien pääsyn ohutsuoleen.
 
CF-potilaat oireilevat yksilöllisesti. Kliinisiä oireita voivat olla heikentynyt pituuskasvu, huono [[koagulaatio]] tai ihottuma johtuen rasvaliukoisten vitamiinien ja sinkin puutostilasta. Se voi johtaa ripuliin, aliravitsemukseen ja painon putoamiseen. Imeytymishäiriöiden seurauksena voi myös esiintyä osteoporoosia eli luiden haurastumista. Niillä CF-potilailla, joiden haima toimii, sairaus on lievempi.
 
CF-potilailla erittyy tyypillisesti hien mukana runsaasti suolaa, mikä häiritsee mineraalitasapainoa. 15–20 %:lla prosentilla CF-potilaista on syntyessään meconium ileus eli suoliston tukos. Muita ongelmia voivat olla nenäpolyypit, peräaukon esiinluiskahdus, [[maksakirroosi]] ja [[diabetes mellitus]]. CF:ään liittyvä diabetes (CFRDM) voi alkaa teini-iässä ja 3,1 % alle 18-vuotiaista potilaista tarvitsee insuliinia. Diabeteksen esiintyvyys kasvaa aikuisiässä. Syynä on sekä vähentynyt [[insuliini]]n sekreetio että perifeerinen insuliresistenssi. Maksasairauksien esiintyvyys vaihtelee perustuen määritelmään, yleinen esiintyvyys on 6,1 %.
 
Yli 95 % miespuolisista potilaista on hedelmättömiä johtuen azoospermiasta, joka on seurausta puuttuvista, surkastuneista tai fibroottisista Wolffian tiehyitten rakenteista. Pienellä osalla sairastuneista miehistä on lievin CF:n muoto eli CBAVD. Heillä ei ole hengitys- tai ruuansulatusoireita. ''Vas deferensien'' puuttuminen ei aiheuta terveysriskiä. Kivesten kehitys ja toiminta sekä spermatogeneesi ovat tällöin yleensä normaalit. Bilateraalinen puuttuminen huomataan yleensä etsiessä syytä hedelmättömyyteen tai vahingossa kirurgisen toimenpiteen aikana. CF-naiset ovat hedelmällisiä, mutta joillakin on epänormaali [[kohdunkaula]]n liman koostumus, joka on syynä hedelmättömyyteen.
Rivi 30:
Diagnoosi tehdään henkilölle, jolla on yksi tai useampi karakteristinen CF:ään liittyvä fenotyyppi sekä todisteita epänormaalista CFTR:stä, perustuen joko hikikloriditestiin tai NPD-testiin.
 
Hikikloriditestissä positiivinen tulos on, jos kloridipitoisuus on >60mEq/L kahdessa eri diagnoosissa. Testi on positiivinen yli 90 %:ssa prosentissa CF-potilaista. Väärä positiivinen voi johtua muista sairauksista ja väärä negatiivinen akuuttiin CF:ään liittyvästä suolan puutostilasta.
 
NPD (transepithelial nasal potential difference): hengitysepiteeli säätelee ionikuljetusta ja muuttaa ilmateiden pintanestettä aktiivisella kuljetuksella. Toimivan CFTR:n poissaolon tuloksena apikaalispinnalla on muutoksia kloridin ja natriumin kuljetuksessa, jolloin muodostuu epänormaali sähköinen potentiaaliero epiteelipintojen yli. Testi tehdään yli 6-vuotiaille. CBAVD-testissä tutkitaan vas deferensien puuttuminen kliinisellä tai ultraäänitutkimuksella. Lisäksi CBAVD-miehillä on alhainen pH (pH<7, normaali pH>8), kohonnut sitruunahappopitoisuus (>2000&nbsp;mg/100&nbsp;mL, normaali 400–1500&nbsp;mg/100&nbsp;mL), kohonnut happofosfataasin pitoisuus (760–1140&nbsp;mg/mL, normaali 140–200&nbsp;mg/mL), alhainen fruktoosipitoisuus (30–80&nbsp;mg/100&nbsp;mL, normaali 250–720&nbsp;mg/100&nbsp;mL), ja ainakin yksi sairautta aiheuttava mutaatio CFTR:ssä.