Ero sivun ”Sisäilma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aurasoi (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty sisäilma ja terveys -osio
Aurasoi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 7:
==Sisäilma ja terveys==
 
Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Sisäilmassa voi olla monia erilaisia haittatekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireita <ref name=":0">[11] Ympäristöterveys. Duodecim. 2., uud. painos 2020</ref>. Oireet ovat usein lieviä <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Salmela ym.|Nimeke=Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:59|Vuosi=2019|Sivu=|Julkaisija=Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja}}</ref> ja altistumisen loppuessa ohimeneviä, kuten hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita kuten päänsärkyä<ref name=":0" />. Osaan näistä haittatekijöistä liittyy myös suurentunut sairastumisen riski<ref name=":0" />. Tärkeimmät sisäilman epäpuhtaudet, jotka lisäävät suomalaisten sairastumisen riskiä, ovat ulkoilmasta tulevat pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä tuleva radonsäteily ja rakennusten kosteusvauriot[3]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lampi, Jussi & Pekkanen, Juha|Otsikko=|Julkaisu=Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 – 2028. Raportti 2018_008.|Ajankohta=2018|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos}}</ref>.
 
Pienhiukkasia (PM2,5; PM10) ja erilaisia muita lähinnä polttoprosesseista muodostuvia haitallisia yhdisteitä kulkeutuu sisäilmaan ulkoilmasta. Niitä syntyy myös monista sisälähteistä, kuten tupakoinnista. Altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaista kuolleisuutta, sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosyöpää, hengitystieoireita ja mahdollisesti myös astmaa <ref name=":0" />[1<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=World Health Organization|Nimeke=Health effects of particulate matter. Policy implications for countries in eastern Europe,4] Caucasus and central Asia.|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=World Health Organization (WHO)}}</ref>
 
Tupakansavu sisältää satoja terveydelle mahdollisesti haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Passiivinen tupakointi lisää monien samojen sairauksien riskiä kuin aktiivinenkin tupakointi, kuten sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosyöpää ja hengitystiesairauksia, sekä aiheuttaa hengitystieoireita <ref name=":0" />[1,5]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=World Heatlh Organization|Otsikko=Protection from exposure to second-hand tobacco smoke. Policy recommendations.|Julkaisu=World Health Organization|Ajankohta=2007|Julkaisija=World Health Organization (WHO)}}</ref>.
 
Maaperästä vapautuu sisäilmaan hajutonta ja mautonta radioaktiivista kaasua, radonia. Radon on keuhkosyövän riskitekijä. <ref name=":0" />[1,6]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=World Health Organization|Nimeke=WHO Guidelines for indoor air quality: selected pollutants.|Vuosi=2010|Sivu=|Julkaisija=World Health Organization (WHO)}}</ref>
 
Kosteusvauriot ovat astman ja hengitystieoireiden ja -infektioiden riskitekijä <ref name=":0" />[<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=World Health Organization|Otsikko=|Julkaisu=WHO Guidelines for indoor air quality: dampness and mould.|Ajankohta=2009|Julkaisija=World Health Organization (WHO)}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaypahoito.fi/hoi50111|nimeke=Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas|tekijä=Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä.|julkaisu=|ajankohta=2016|julkaisija=Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,7,8]|viitattu=24.2.2020}}</ref>. Vaikka kosteusvaurioilla on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys hengitystieoireisiin ja astmaan, on vielä epäselvää, mitkä tekijät terveyshaittoja aiheuttavat ja millä mekanismeilla [7,8]<ref name=":1" /><ref name=":2" />. Mikrobien on arvioitu olevan todennäköisin tekijä kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten taustalla, mutta tutkimusnäyttö sisäilman mikrobien tai näiden aineenvaihduntatuotteiden terveyshaitoista on puutteellista ja ristiriitaista [7,8]<ref name=":1" /><ref name=":2" />. Kosteus- ja homevaurio onkin indikaattori, joka kertoo poikkeavasta ja haitallisesta olosuhteesta, joka tulisi ennaltaehkäistä ja korjata.
 
'''Sisäilmaan liittyvä oireilu'''
 
Oireilu on aina yksilöllistä, ja siksi oireiluun sekä siihen, kuinka haitalliseksi henkilö oireilun kokee, vaikuttavat sisäilman haittatekijöiden lisäksi myös monet muut seikat, kuten ikä, sukupuoli, persoona ja terveydentila sekä erilaiset kuormittavat asiat, kuten työ- tai kouluyhteisöön liittyvä viihtyvyys ja työtyytyväisyys[9 <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lahtinen M,10 Sundman-Digert C ja Reijula K.|Otsikko=Psychosocial work environment and indoor air problems: a questionnaire as a means of problem diagnosis.|Julkaisu=Occup Environ Med.,11] 61(2):143–9.|Ajankohta=2004|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kinman G ja Griffin M.|Otsikko=Psychosocial factors and gender as predictors of symptoms associated with sick building syndrome.|Julkaisu=Stress and Health, 24:165–171.|Ajankohta=2008|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Magnavita N|Otsikko=Work-related symptoms in indoor environments: a puzzling problem for the occupational physician.|Julkaisu=Int Arch Occup Environ Health, 88(2):185–96.|Ajankohta=2015|Julkaisija=}}</ref>. Myös pelot ja käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja synnyttää objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita [12,13,14,15].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jaén IhmisenC kokematja oireetDalton ovatP.|Otsikko=Asthma ainaand todellisia,odors: muttathe eivätrole siisof kuitenkaanrisk suoraperception osoitusin jostakinasthma sisäilmanexacerbation.|Julkaisu=J Psychosom Res., epäpuhtaudesta77(4):302-8.
doi: 10.1016/j.jpsychores.2014.07.002.|Ajankohta=2014|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tinnermann A, Geuter S, Sprenger C, Finsterbusch J ja Büchel C.|Otsikko=Interactions between brain and spinal cord mediate value effects in nocebo hyperalgesia.|Julkaisu=Science, 6;358(6359):105–108.|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Winters W, Devriese S, Van Diest I, Nemery B, Veulemans H, Eelen P, Van de Woestijne K ja Van den Bergh O.|Otsikko=Media warnings about environmental pollution facilitate the acquisition of symptoms in response to chemical substances.|Julkaisu=Psychosom Med., 65(3):332–8.|Ajankohta=2003|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nissilä J, Savelieva K, Lampi J, Ung-Lanki S, Elovainio M, Pekkanen J.|Otsikko=Parental worry about indoor air quality and student symptom reporting in primary schools with or without indoor air quality problems.|Julkaisu=Indoor Air. 2019 Sep;29(5):865-873.|Ajankohta=syyskuu 2019|Julkaisija=}}</ref>. Ihmisen kokemat oireet ovat aina todellisia, mutta eivät siis kuitenkaan suora osoitus jostakin sisäilman epäpuhtaudesta.
 
'''Ympäristöherkkyys'''
 
Pienellä osalla ihmisistä on pitkäaikainen taipumus saada hyvin herkästi oireita sisäilmasta tai muista ympäristötekijöistä [16<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Karvala K,17] Pekkanen J, Salminen E, Tuisku K, Hublin C ja Sainio M.|Otsikko=Miten tunnistan ympäristöherkkyyden?|Julkaisu=Duodecim, 133:1362–9.|Ajankohta=2017|Julkaisija=Duodecim}}</ref><ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=Sainio M ja Karvala K.|Otsikko=Sisäilma ja ympäristöherkkyys|Julkaisu=Suomen Lääkärilehti 13/2017, 72:848–854.|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref>. Jos oireiluherkkyyden taustalta ei voida huolellistenkaan tutkimusten jälkeen löytää selittävää ympäristössä esiintyvää tekijää ja oireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn vajausta, kyse voi olla ympäristöherkkyydestä[16,17]. <ref name=":3" /><ref name=":4" />. Ympäristöherkkyydessä ratkaisevaa oireiston syntymiselle on ympäristön kokeminen haitalliseksi, eivät sisäympäristötekijöiden fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet tai niiden määrä[16,17,8] <ref name=":2" /><ref name=":3" /><ref name=":4" />. Ei ole näyttöä siitä, että kosteusvaurioille altistuminen johtaisi ympäristöherkkyyden kehittymiseen [8]. Ympäristöherkkyys on yksi toiminnallisten häiriöiden alaryhmä [16,17]<ref name=":3" /><ref name=":4" />.
 
==Sisäilmastoluokitus==
Rivi 40 ⟶ 41:
 
==Lähteet==
<references />
<br />{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==