Ero sivun ”Maunu Eerikinpojan ristiretki” versioiden välillä

p
nimi
(kielenhuoltoa)
p (nimi)
 
== Ruotsalaisten hyökkäys ==
[[Tiedosto:Pähkinäsaaren rauhan raja 1323 5.jpg|pienoiskuva|Vuonna 1323 solmitun [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhan]] kaksihaarainen raja.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=376|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Punaisella kiistaton rajan kulku, katkoviivalla rajan molemmat haarat ja harmaalla 1500-luvulla käytössä ollut aluejako [[Jarl Gallén|Jarl Gallénin]] ja [[John Lind|John Lindin]] mukaan.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Pirjo Uino|Nimeke=Ancient Karelia|Vuosi=1997|Sivu=201|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104}}</ref>]]
Viipurissa Maunu otti vastaan novgorodilaisen lähettilään Kuzma Tverdislavitšin. Novgorodilaisille kävi pian selväksi, ettei kuningas ollut kiinnostunut neuvottelemaan mistään muusta kuin uskonnosta. Maunu toisti aikaisemmat vaatimuksensa siitä, että novgorodilaisten tuli kääntyä katolisuuteen, mutta siihen ortodoksiset novgorodilaiset eivät tietenkään voineet suostua. Neuvottelujen päätyttyä lähettiläät palasivat Pähkinäsaareen, jonne Maunu pian hyökkäsi armeijansa kanssa. Pähkinälinna piiritettiin ja ruotsalaiset alkoivat pakkokäännyttää paikallista väestöä. Novgorodista lähetettiin Ontsifor Lukinitšin, Jakob Tšotovin ja Mihail Fefilatovin johdolla joukkoja ruotsalaisia vastaan. Novgorodilaisen kronikan mukaan käytiin taistelu, jossa ruotsalaiset menettivät 500 miestä ja tuntematon määrä ruotsalaisia jäi vangiksi. Kronikan mukaan vain kolme novgorodilaisista olisi kaatunut. Sen mukaan taistelu tapahtui Shabtšinin kentällä. Novgorodilaisten voitosta huolimatta ruotsalaiset jatkoivat sotaretkeään. Kronikan mukaan tämä johtui novgorodilaisten keskinäisistä kiistoista. Novgorodista lähetettiin avunpyyntö Moskovan suurruhtinaalle [[Semjon]]ille, joka lupasi tulla johtamaan joukkoja ruotsalaisia vastaan. Semjonilla oli kuitenkin ongelmia [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] kanssa, ja hänen oli palattava Moskovaan. Hän lähetti novgorodilaisten avuksi veljensä [[Iivana II|Iivanan]], joka viivytteli pitkään, ennen kuin lähti joukkoineen ruotsalaisia vastaan. Ruotsalaisissa lähteissä tappiota ei mainita vaan se, että Maunun joukot valtasivat Pähkinälinnan [[6. elokuuta]] 1348. ''Förbindelsediktin'' mukaan linnan varuskunta antautui ja antoi kastaa itsensä sitä vastaan, että sai palata Novgorodiin. Lähettiläänä toimineen Kuzman ruotsalaiset vangitsivat.<ref name="Sundberg"/><ref>Harrison s. 478–479</ref>