Ero sivun ”Ruotsin vallan aika Suomessa” versioiden välillä

Ruotsin vallan ajan alkuvaiheet liittyvät olennaisesti katolisen kirkon [[Kristinuskon historia Suomessa|lähetystyöhön Suomessa]]. Pohjoinen Itämeren alue oli [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] näkökulmasta pakanallista aluetta ja sen tavoitteena oli alueen käännyttäminen katolilaisuuteen. Käytännössä kirkon tavoitetta ajoivat alueen katolista uskoa tunnustaneet kuninkaat sekä ristiretkeläiset, jotka saivat kristinuskon nimissä valloittaa uusia alueita hallintaansa. [[Ristiretket Suomeen|Ristiretkiä Suomeen]] tekivät ainakin ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset.<ref>Linna, s. 69.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref><ref>Tarkiainen, s. 88.</ref> Myös ortodoksinen [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]] kävi ajalle tyypillistä sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. [[Jäämit|Hämäläiset]], tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 [[Luettelo Suomen historian sodista|lähes jatkuvasti sotaa]] Novgorodia ja Karjalan alueen [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisia]] kansoja, kuten [[Vatjalaiset|vatjalaisia]] ja [[Inkerikot|inkeroisia]], vastaan. Nämä konfliktit vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.