Ero sivun ”Ruotsin vallan aika Suomessa” versioiden välillä

p
nimi
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (nimi)
 
=== Ristiretkiaika ===
Ruotsin vallan ajan alkuvaiheet liittyvät olennaisesti katolisen kirkon [[Kristinuskon historia Suomessa|lähetystyöhön Suomessa]]. Pohjoinen Itämeren alue oli [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] näkökulmasta pakanallista aluetta ja sen tavoitteena oli alueen käännyttäminen katolilaisuuteen. Käytännössä kirkon tavoitetta ajoivat alueen katolista uskoa tunnustaneet kuninkaat sekä ristiretkeläiset, jotka saivat kristinuskon nimissä valloittaa uusia alueita hallintaansa. [[Ristiretket Suomeen|Ristiretkiä Suomeen]] tekivät ainakin ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset.<ref>Linna, s. 69.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref><ref>Tarkiainen, s. 88.</ref> Myös ortodoksinen [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]] kävi ajalle tyypillistä sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. [[Jäämit|Hämäläiset]], tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 [[Luettelo Suomen historian sodista|lähes jatkuvasti sotaa]] Novgorodia ja Karjalan alueen [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisia]] kansoja, kuten [[Vatjalaiset|vatjalaisia]] ja [[Inkerikot|inkeroisia]], vastaan. Nämä konfliktit vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.
 
[[Baltian maat|Baltian]] käännyttämisen aikalaiskuvaus, ''[[Henrikin Liivinmaan kronikka]]'', antaa verisen kuvan 1100-luvun lopun ja 1200-luvun alun saksalaisten [[Kalparitaristo|kalparitareiden]] ja tanskalaisten käännytystyöstä. Kristinusko oli vakiintunut Ruotsissa 1100-luvulla ja sen orastava valtakunta pyrki kilpailemaan Saksan ja Tanskan kanssa vaikutusvallasta Baltiassa ja Suomenlahden ympäristössä taistelemalla pakanoita vastaan ja valloittamaan näiltä maita. Baltian sotaretki päättyi kuitenkin ruotsalaisten osalta vuonna 1220 [[Virolaiset|saarenmaalaisten]] tuhotessa ruotsalaisten joukot, mukaan lukien jaarlin ja piispan, sekä heidän [[Lihula|Lihulaan]] perustamansa linnoituksen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomennos Maija-Stina Kahlos ja Raija Sarasti-Wilenius|Nimeke=Henrikin Liivinmaan Kronikka|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura|Vuosi=2003|Sivu=203-204}}</ref><ref>Tarkiainen, s. 86.</ref>