Ero sivun ”Ruotsalaisten tulo Suomeen” versioiden välillä

p
nimi
p (nimi)
 
'''Ruotsalaisten tulo Suomeen''' on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut [[Ruotsalaiset|ruotsalaisten]] vaiheittainen [[Suomi|Suomen]] saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio [[Ristiretket Suomeen|ristiretkien]] yhteydessä. Se johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisten]] syntymiseen. Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista. On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.<ref name=":6">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=420-421|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
== Siirtolaisuuden syyt ==
[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|277x277px|Keskiaikainen maalaus [[Uplanti|Uplannista]], missä on kuvattuna [[Eerik Pyhä]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkalla Suomeen [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäiselle ristiretkelle]].]]
=== Ahvenanmaan asuttaminen ===
Ensimmäisessä vaiheessa ruotsalaisten siirtolaisuus ulottui [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaalle]] mahdollisen [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisen ristiretken]] aikoihin 1150-luvulla. Ruotsinkieliset paikannimet näyttävät syntyneen yhtenä aaltona saariston asuttamisen yhteydessä. Ahvenanmaalla on kuitenkin säilynyt joitakin suomalaisperäisiä paikannimiä. On oletettavaa, että ulkosaaristo sai ruotsalaisen asujamistonsa myöhemmin kuin saariston suuret pääsaaret. ''Bolstad''-liitteen sisältävistä paikannimistä on päätelty, että tulokkaat olivat mahdollisesti kotoisin [[Uplanti|Uplannista]] ja he kohtasivat alueella paikka paikoin autioita talonraunioita.<ref name=":0" /> Kalmistot katosivat Ahvenanmaalta vuoden 1000-tienoilla, minkä johdosta on pidetty mahdollisena että saari olisi autioitunut. Tämän tulkinnan mukaan alue olisi muuttunut Etelä-Suomen keskusseutujen eränkäyntialueeksi jossa käytiin satunnaisesti kauppaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=299-300|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
=== Varsinais-Suomen ja Satakunnan asutus ===