Ero sivun ”Espoo” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
p
nimi
(Vielä yksi siirto, Hallinto-otsikon alle otsikkona "kaupunginvaltuusto". Valtuuston paikkaluku on jo mainittu.)
p (nimi)
[[Tiedosto:Moderne architectuur in Helsinki, Bestanddeelnr 920-4662.jpg|pienoiskuva|Tapiolan [[Taskumattitalot]] rakennettiin 1959–1961. Kuva vuodelta 1967.]]
 
Espoon alueella on ollut asutusta ainakin 8000 vuotta. Kivikauden asuinpaikkoja tunnetaan muun muassa Nuuksiosta ja Peringistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Historia|nimeke=Espoon historia|julkaisu=www.espoo.fi|viitattu=2016-10-13}}</ref> [[Varhainen metallikausi|Varhaismetallikauden]] asuinpaikkalöytöjä on puolestaan tehty Mikkelästä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=49010056|nimeke=Museovirasto - Rekisteriportaali|julkaisu=kulttuuriymparisto.nba.fi|viitattu=2016-10-13}}</ref> ja [[Esiroomalainen rautakausi|esiroomalaiselle rautakaudelle]] ajoitetusta Morbystä, joista jälkimmäinen on karjatalouden tutkimuksen kannalta merkittävä kohde.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2015|Sivu=133}}</ref> Espoosta löytyneet rautakautiset esineet ovat pääosin peräisin savolais-karjalaisista [[Muinaispuku|muinaispuvuista]], ja alueen naisilla on ollut samanlaisia koruja kuin [[Mikkeli]]n seudulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg HaggrenHaggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015.|Sivu=300-301|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Paikannimistöön on jäänyt jälkiä seudun varhaisesta asutuksesta. Esimerkiksi [[Soukka|Soukan]] alkuperäinen nimi on ollut ''Soukko''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Suurin osa Espoon alkuperäisistä kylistä ovat olleet paikannimien valossa [[Hämäläiset|hämäläisten]] perustamia. Viimeistään 1100-luvulla hämäläistaloja oli Kaukjärven eli nykyisen [[Pitkäjärvi (Espoo)|Pitkäjärven]] rannalla [[Kauklahti|Kauklahdessa]], [[Karvasmäki|Karvasmäellä]], Bembölessä, Haapalahdessa ja Finnevikissä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=40-42|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>
 
Ruotsalaisten [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|Uudenmaan kolonisaation]] seurauksena myös Espooseen siirtyi 1200-luvulta lähtien väestöä Ruotsista. Ensimmäiset ruotsalaiset tulivat alueelle todennäköisesti nykyisen [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] kautta ensiksi Esbobyn tienoille, josta he jatkoivat koilliseen Kauklahteen, [[Bemböle|Bemböleen]] ja [[Vanhakartano|Vanhakartanoon]]. Myöhemmässä vaiheessa siirtolaisia saattoivat tulla Espooseen myös suoraan Ruotsista, todennäköisesti [[Sveanmaa|Sveanmaalta]]. Espoon ruotsinkielinen nimistö on tältä ajalta. Siirtolaisten toimesta hämäläisten suomenkieliset nimet ruotsalaistettiin. Esimerkiksi [[Kauklahti|Kaukalahti]] muuttui Köklaxiksi ja [[Karvasmäki]] Kasvasbackaksi. Nykyiset suomenkieliset nimet saattoivat tässä prosessissa myös muuttua alkuperäisistä. Esimerkiksi paikannimi ''Välli'' muuttui siirtolaisten toimesta ruotsinkieliseen muotoon ''Vällskog'', josta paikan nykyinen suomenkielinen nimi [[Velskola]] juontaa juurensa.<ref name=":0" />