Ero sivun ”Labor Day (elokuva)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kohtalokas tiistai: Kielioppia korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
→Elokuvan teemat: tarkennus Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
Rivi 108:
Ilmiselvästi sekä Adele että Frank ovat juuri läheisyyttä ja kosketusta vailla. Elokuva etenee hellästi ja rauhallisesti. Ensimmäisen kerran Frank tietoisen intiimisti koskettaa Adelea, kun hän piirakan nauttimisen jälkeen varovasti ottaa naista pikkuhiljaa vyötäröltä kiinni ja Adele mitään sanomatta vähitellen painaa päänsä Frankin rintaa vasten. Läheisyys ja arkinen yhdessäolo riittävät. Seksiä ei ilmeisesti Labor Day -viikonlopun aikana parin välillä ole, mutta rakastuminen on selvä tosiasia. Lopussa ennen suunniteltua lähtöä, kun he istuvat kuistilla, Adele sanoo että todella haluaa pois, sillä hänestä on tullut talonsa vanki – ja Frank kertoo tulleensa pelastamaan Adelen. Adele toteaa miehelle, ettei kykene antamaan tälle perhettä. Frank vastaa siihen, että "Olet jo tehnyt sen", minkä jälkeen nähdään parin ensimmäinen intohimoinen suudelma.
Henry taas kokee kasvun pojasta mieheksi. Hän ei tiedä vielä mitä kaikkea aviomiehenä oleminen pitää sisällään, mutta tajuaa että ei voi täyttää äitinsä sisintä kaipuuta. Äidin ja Frankin lähentyminen enimmäkseen ilahduttaa poikaa. Vain sen uuden tytön puheet aiheuttavat hetkellisen epävarmuuden siitä, aikooko äiti hylätä hänet, jotta voisi olla miehen kanssa.
Samalla uusi tyttö herättää uusia ajatuksia, joihin liittyy tunteet toista sukupuolta kohtaan. Kun Henry on kaupassa, hän kiinnittää lehtihyllyllä huomiota muotilehtien kansiin, joissa on kuvattuna naisia: hyllyjen reunan yli näkyy naisten silmät. Ennen nukahtamista katseet ovat mielessä ja joku naisista iskee hänelle silmää. Kyse lienee vain Henryn ajatuksista myös silloin, kun Henryn isän ja äidin suhde ei näyttäydy riitaisana, ennemmin siinä on surumielisyyttä. Alussa isä sanoo Henrylle, että on vähän huolissaan tämän äidin tilasta, se kun tuntuu pahenevan. Frankille Adele taas sanoo, ettei oikeastaan yllättynyt kun Gerald lähti, eikä syytä miestä siitä. Kun Henry on lukion kolmosella ja istuu isänsä kanssa syömässä, isä haluaa kertoa jotain: "Kaikki aina puhuvat hullusta ja villistä intohimosta. Äitisi oli sellainen." Isä puhuu Henryn äidistä kauniisti: hän teki kaiken täysillä, oli upea, hauska ja kaunis nainen. "Parempi mies olisi ehkä jäänyt ja auttanut hänet surun yli. Mutta minusta ei ollut siihen. Kaipasin ihan tavallista elämää." Isä kuitenkin pahoittelee pojalle, että jätti heidät. Seuraavana päivänä Henry ehdottaa, että voisi muuttaa taas äidin luo.
| |||