Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liimablankoja |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 10:
|meshnumero=C18.452.394.750
}}
'''Diabetes mellitus''' on yleisnimi ryhmälle [[Oireyhtymä|oireyhtymiä]], joissa ilmenee korkea [[verensokeri]] eli [[hyperglykemia]]. Diabetes mellituksesta käytetään usein lyhennettä '''diabetes''', kuten myös tässä artikkelissa, vaikka pelkkä
Diabetes mellitus -sairaudet johtuvat usein pääosin kehon heikosta kyvystä reagoida verensokeria laskevaan [[insuliini]]hormoniin, heikosta kyvystä tuottaa insuliinia tai molemmista asioista. Insuliinia muodostuu tarpeen mukaan haiman [[beetasolu]]issa, joista se erittyy vereen. Pääsyynä voivat olla tosin muutkin hormonit, kuten [[feokromosytooma]]kasvaimen aiheuttamassa diabeteksessa ja osin myös [[Raskausdiabetes|raskausdiabeteksessa]].<ref name=b>{{Kirjaviite|Tekijä=MA Sperling et al|Nimeke=Pediatric endocrinology|Vuosi=2014|Sivu=846-894|Selite=4. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9781455748587}}</ref>
Rivi 18:
Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksi [[asidoosi]]ksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksi [[munuaisten vajaatoiminta]]an tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/>
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500 000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80 prosenttia kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]]. Se voi ilmetä [[Villieläin|villi]]- ja [[Kotieläin|kotieläimillä]]. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat [[koira]]t, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja [[kissa]]t, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Niaz et al|Otsikko=Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach|Julkaisu=Veterinary World|Ajankohta=2018|Vuosikerta=11|Numero=4|Sivut=410–422|Pmid=29805204|Doi=10.14202/vetworld.2018.410-422|Issn=0972-8988|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5960778/}}</ref>
Rivi 28:
===Liitännäissairaudet===
Useiden vuosien kuluessa toistuva hyperglykemia aiheuttaa vaurioita moniin elimiin ja lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/> Pitkällä aikavälillä mahdollisesti ilmeneviä vaikutuksia ovat muun muassa:
*munuaisvauriot eli [[diabeettinen nefropatia]], jossa ilmenee muun muassa [[proteinuria]]a<ref name=b/>
Rivi 42:
==Toteaminen==
Potilaalla on ehkä diabetes, jos potilaan:<ref name=d>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011|nimeke=Diabetes ("sokeritauti")|tekijä=P Ilanne-Parikka|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2019-12-04}}</ref>
*[[glukoosi]]pitoisuus on [[veriplasma]]ssa yli 7 mmol/l ([[Mooli|millimoolia]] per litra) 8 tunnin paaston jälkeen.<ref name=d/>
*glukoosipitoisuus on plasmassa yli 11
*plasman glykatoituneen hemoglobiinin ([[HbA1c]]) pitoisuus on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).<ref name=d/>
Rivi 86:
===Muut===
Edeltävien lisäksi on muita diabetes mellituksen muotoja tai aiheuttajia. Näitä ovat:
*insuliiniresistenssiin liittyvät häiriöt:
Rivi 151:
|1998
|33596
|43
|145395
|55
|<ref name=g>{{Kirjaviite|Tekijä=S Reijo, K Sari|Nimeke=Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen|Vuosi=2009|Sivu=13|Julkaisija=Suomen Diabetesliitto|Isbn=9789524860857}}</ref>
|-
|2000
|34512
|43
|160206
|53
|<ref name=g/>
|-
|2002
|35615
|43
|178373
|52
|<ref name=g/>
|-
|2004
|36926
|42
|201368
|51
|<ref name=g/>
|-
|2006
|38598
|42
|226969
|50
|<ref name=g/>
|-
|2007
|39575
|42
|245257
|50
|<ref name=g/>
|}
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400 000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 350 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100 000 suomalaista sairasti tietämättään tyypin 2 diabetesta.<ref name=c>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa|nimeke=Tilastotietoa diabeteksesta|julkaisu=Diabetesliitto|viitattu=2019-12-04}}</ref> [[Raskausdiabetes]] taas todettiin 2017 Suomessa 15
===Maailmanlaajuisesti===
Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019 [[maailman väkiluku]] oli noin 7
IDF:n arvion mukaan 2019 lukumäärällisesti eniten tyypin 1 ja 2 diabetesta oli [[Kiina]]ssa (116
==Sanan alkuperä==
''Diabetes'' on [[muinaiskreikka]]a, se tarkoittaa
==Maailmanlaajuinen diabetespäivä==
Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään [[Frederick Banting]]in syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain. Banting löysi [[insuliini]]n yhdessä [[Charles Best]]in kanssa. Diabetespäivää vietettiin ensi kerran 1991 ja sen keksi [[Kansainvälisen diabetesliitto]] (IDF) ja [[Maailman terveysjärjestö]] diabeteksen yleistymisen takia. [[Yhdistyneet kansakunnat]] (YK) tunnusti sen viralliseksi muistopäiväksi 2006.<ref name=x>{{Lehtiviite|Tekijä=E Silva|Otsikko=World diabetes day|Julkaisu=BEOJ Diabetes|Ajankohta=2017|Vuosikerta=3|Numero=2|www=https://www.researchgate.net/publication/317003906_World_Diabetes_Day}}</ref> Suomessa [[Diabetesliitto]] pitää
==Katso myös==
Rivi 216:
*[https://www.diabetes.fi/ Suomen Diabetesliitto ry]
*[https://www.diabetestutkimus.fi/ Diabetestutkimussäätiö]
*[https://www.kaypahoito.fi/nix00773 Diabetesten
[[Luokka:Diabetes]]
|