Wikipedia

Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 185.50.245.84 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 5-HT2AR tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
prosenttia
Rivi 18:
Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksi [[asidoosi]]ksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksi [[munuaisten vajaatoiminta]]an tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/>
 
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500&nbsp;000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80% prosenttia kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7.5–8% prosenttia Suomen diabeetikoista.<ref name=d/>
 
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]]. Se voi ilmetä [[Villieläin|villi]]- ja [[Kotieläin|kotieläimillä]]. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat [[koira]]t, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja [[kissa]]t, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Niaz et al|Otsikko=Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach|Julkaisu=Veterinary World|Ajankohta=2018|Vuosikerta=11|Numero=4|Sivut=410–422|Pmid=29805204|Doi=10.14202/vetworld.2018.410-422|Issn=0972-8988|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5960778/}}</ref>
Rivi 79:
 
===Raskausdiabetes===
[[Raskausdiabetes]] ilmenee raskaana olevilla naisilla ja katoaa raskauden jälkeen. Raskauden aikana [[Istukka|istukasta]] ja muualta kehosta erittyy tavallista enemmän hormoneita, kuten [[keltarauhashormoni]]a, [[leptiini]]ä, [[kortisoli]]a, [[istukan somatomammotropiini]]a ja [[kasvuhormoni]]a. Nämä aiheuttavat [[insuliiniresistenssi]]ä, jota äidin insuliinin tuotto ei riitä kumoamaan. Raskausdiabetekseen sairastuminen on todennäköisempää, jos on ylipainoinen. Sen ilmeneminen myös kertoo äidin suuremmasta todennäköisyydestä sairastua tulevaisuudessa tyypin 2 diabetekseen tai tiettyihin [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitauteihin]]. Se myös lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua näihin sairauksiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JF Plows et al|Otsikko=The pathophysiology of gestational diabetes mellitus|Julkaisu=International Journal of Molecular Sciences|Ajankohta=2018|Vuosikerta=19|Numero=11|Pmid=30373146|Doi=10.3390/ijms19113342|Issn=1422-0067|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6274679/}}</ref> Raskausdiabetes alkaa yleensä raskauden puolivälissä tai viimeisellä kolmanneksella. Se on kussakin maassa sitä yleisempää, mitä yleisempiä ylipaino ja tyypin 2 diabetes näissä maissa ovat. Maasta riippuen, raskausdiabetes ilmenee noin 1–20% prosentilla kaikista raskauksista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EM Alfadhli|Otsikko=Gestational diabetes mellitus|Julkaisu=Saudi Medical Journal|Ajankohta=2015|Numero=4|Sivut=399–406|Pmid=25828275|Doi=10.15537/smj.2015.4.10307|Issn=0379-5284|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4404472/}}</ref>
 
===MODY===
{{pääartikkeli|[[MODY]]}}
MODY-oireyhtymät ovat määritelmältään ryhmä lievää tai vakavaa hyperglykemiaa aiheuttavia, yksigeenisiä ja [[Dominoiva ominaisuus|dominantisti]] periytyviä sairauksia, jotka alkavat alle 30-vuotiaana. Ne ovat [[Kromosomi|kromosomaalisia]] ja kussakin MODY:ssä vain yhdessä [[geeni]]ssä on jokin [[mutaatio]]sta johtuva poikkeama, jonka perusteella kukin MODY luokitellaan. MODY2 ja MODY3 ovat yleisimmät ja kattavat noin 65% prosenttia kaikista MODY-tapauksista. Esimerkiksi MODY2-oireyhtymässä mutaatio on [[glukokinaasi]]n geenissä. MODY-oireyhtymät kattavat maailmanlaajuisesti arviolta noin 3–5% prosenttia kaikista 10–30-vuotiailla ilmenevistä diabeteksen eri muodoista. Ne saatetaan diagnosoida väärin tyypin 1 diabetekseksi. Potilaan sukuhistoria kuitenkin paljastaa usein selkeän periytyvyyshistorian, jonka perusteella jotakin MODY-oireyhtymää voidaan epäillä. Epäily voidaan varmentaa geenitestillä.<ref name=b/>
 
===Muut===
Rivi 191:
|<ref name=g/>
|}
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400&nbsp;000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50&nbsp;000 tyypin 1 ja noin 350&nbsp;000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100&nbsp;000 suomalaista sairasti tietämättään tyypin 2 diabetesta.<ref name=c>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa|nimeke=Tilastotietoa diabeteksesta|julkaisu=Diabetesliitto|viitattu=2019-12-04}}</ref> [[Raskausdiabetes]] taas todettiin 2017 Suomessa 15.6%:lla prosentilla kaikista synnyttäjistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00168|nimeke=Raskausdiabetes|tekijä=A Tiitinen|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
===Maailmanlaajuisesti===
Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4.7% prosenttia maailman aikuisväestöstä poti tyypin 1 tai 2 diabetesta ja 2014 vastaava osuus oli 8.5% prosenttia. Nämä sairaudet ovat yleistyneet lähes kaikissa maissa, mutta suhteessa enemmän köyhemmissä ja keskituloisemmissa maissa, kuin rikkaammissa maissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=G Roglic et al|Nimeke=Global report on diabetes|Vuosi=2016|Sivu=6|Julkaisija=World Health Organization|Isbn=9789241565257|www=https://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204871/1/9789241565257_eng.pdf}}</ref>
 
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019 [[maailman väkiluku]] oli noin 7.7 miljardia. Näistä 5 miljardia oli 20–79-vuotiaita, joista arviolta 463 miljoonaa eli 9.3% sairasti tyypin 1 tai 2 diabetesta. 4.1 miljoonaa kuoli tyypin 1 ja 2 diabetesten komplikaatioihin. Taas 2030 maailman väkiluku tulee olemaan 8.6 miljardia. Näistä 5.7 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 578.4 miljoonaa eli 10.2% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta. 2045 maailman väkiluku tulee olemaan 9.5 miljardia. Näistä 6.4 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 700.2 miljoonaa eli 10.9% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta.<ref name=h>{{Kirjaviite|Tekijä=R Williams et al|Nimeke=IDF diabetes atlas|Vuosi=2019|Sivu=35-40, 88|Selite=9. painos|Julkaisija=International Diabetes Federation|Isbn=9782930229874|www=https://www.diabetesatlas.org/upload/resources/2019/IDF_Atlas_9th_Edition_2019.pdf}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Diabetes”