Versio 11. syyskuuta 2018 kello 00.03 muokkaa Styroks (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 20 331 muokkausta {{selvennä}} ← Vanhempi muutos		Versio 23. helmikuuta 2020 kello 15.37 muokkaa kumoa Kaakkuri86 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 2 719 muokkausta p →‎Toiminta: Fysiikassa on tapana käyttää sanaa aallonpituus; aaltopituutta käytetään lähinnä kuvainnollisesti. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 11: Faradayn häkki perustuu [[Gaussin laki sähkökentille\|Gaussin lakiin]] ja sähköä johtaviin materiaaleihin. Faradayn häkin joutuessa ulkoiseen sähkökenttään, sen pinnalla olevat liikkumiskykyiset varaukset, kuten vapaat elektronit, siirtyvät sähkökentän mukana. Tämä tuottaa häkin pintaan varausjakauman siten, että positiivinen ja negatiivinen varausosuus keskittyvät häkin eri puolille. Huomaa, että negatiiviset varaukset kulkevat ulkoisessa sähkökentässä sitä vastaan ja positiiviset varaukset sen suuntaan. Positiivisten ja negatiivisten varausten keskittymät luovat oman sähkökenttänsä, joka eliminoi ulkoisen sähkökentän vaikutuksen häkin sisäpuolella.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Young & Freedman\| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos\| Kappale = 22.5\| Sivu = 858\| Julkaisija = Pearson \| Vuosi = 2004\| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 \| Viitattu = \| Kieli = {{en}}}}</ref> [[File:Faraday cage - FISL 14 - 2013-07-03.ogv\|thumb\|{{selvennä}}]] Häkin vaikutus sähkömagneettiseen säteilyyn riippuu säteilyn [[aallonpituus\|aallonpituudesta]] ja verkon aukkojen läpimitasta. Esimerkiksi [[mikroaaltouuni]]n säteily, jonka ~~aaltopituus~~aallonpituus on 12 senttimetriä, ei läpäise mikroaaltouunin oven tiheää metalliverkkoa, mutta [[valo\|valon]] näkyvät aallonpituudet (350–700 nm) läpäisevät. Samoin atomirakenteeseen verrattuna lyhytaaltoinen röntgen- ja gammasäteily kykenevät tunkeutumaan yhtenäisenkin metallikalvon läpi. ==Käyttö==

Ero sivun ”Faradayn häkki” versioiden välillä