Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

1 338 merkkiä poistettu ,  5 kuukautta sitten
p
kh: ulkopaikallissijojen liikakäyttö pilaa kielen; taulukosta tyhjiä tietokenttiä pois
(kertomerkki on kertomerkki)
p (kh: ulkopaikallissijojen liikakäyttö pilaa kielen; taulukosta tyhjiä tietokenttiä pois)
}}
 
'''Märket''' on pieni [[Luoto (saari)|kallioluoto]] [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]] [[Suomen ja Ruotsin raja]]lla. Vuonna [[1885]] luodolle rakennettiin [[Märketin majakka]] turvaamaan merenkulkua kapeallakapeassa [[Eteläkurkku|EteläkurkullaEteläkurkussa]].<ref name="And6">Andersson, 2015, s. 6</ref> Luodolla on pinta-alaa vähän yli kolme hehtaaria, ja siellä sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan piste]].<ref name="And263">Andersson, 2015, s. 263–265</ref>
 
Vuodesta 2007 lähtien majakkaa on kunnostanut [[Suomen Majakkaseura]]. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta.<ref name="majakkaseura">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
== Maantiede ==
 
=== Sijainti ===
[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|vasen|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]]
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat [[Märketskallenin majakka|Märketskallenin pohjamajakka]] noin 5,6 kilometrin päässä ja [[Understenin majakka]] 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.<ref name="maps">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.google.fi/maps | Nimeke = Google Maps | Julkaisija = Google | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref>
 
Suomi ja Ruotsi jakavat Märketin puoliksi, rusetinja muotoisellavaltakunnanraja valtakunnanrajallamuistuttaa rusettia. Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="And263" />
 
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla oleva piste]],<ref>{{Karttaviite | Nimeke = Kartta Suomen ja Ruotsin välisestä valtakunnanrajasta | Mittakaava = 1:1&nbsp;000 | Lehti = Karttalehti 49, Märket | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Ajankohta = 2006 | www = https://www.maanmittauslaitos.fi/valtakunnanrajat | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref> mutta Suomen koko valtioalueen läntisin piste sijaitsee aluemerellä noin 12,5 kilometriä Märketiltä etelälounaaseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi | Nimeke = Paikkatietoikkuna | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite = mittanauha-työkalu | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref>
=== Topografia ===
[[File:Märket plain extension fi.svg|pienoiskuva|Maankohoaminen Märketillä vuosien 1810 ja 1980 välillä.]]
Märketin luoto on mitoiltaan 350 × 150 metriä, ja sen kalliot ovat noin 1&nbsp;265 miljoonaa vuotta vanhaa kiteistä [[diabaasi]]a.<ref name="en märklig ö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bsis.org/Daphne/Dokument/Daphne/1998-2%20Market.pdf | Nimeke = Märket - en märklig ö | Tekijä = Ekman, Joakim & Bråvander, Lars-Gunnar & Ekman, Gabriel & Zachrisson, Ebbe | Ajankohta = 1998 | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> 1800-luvun alkupuolella luodolla oliluodon pinta-alaaala oli vain noin 2kaksi hehtaaria, mutta [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena luoto on kasvanut nykyiseen kokoonsa 3,29 hehtaariin.<ref name="And263" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://histdoc.net/historia/market.html | Nimeke = Märket | Julkaisija = histdoc.net | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Luodon korkein kohta on vain noin 3kolme metriä merenpinnasta, minkä takia aallot vyöryvät myrskytuulellamyrskytuulessa koko luodon yli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi | Nimeke = Paikkatietoikkuna | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite = maastoprofiili-työkalu | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref>
 
=== Luonto ===
Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa [[1998]] tehdyssä tutkimuksessa. [[Luotosorsimo]]a ja [[nyylähaarikko]]a tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa [[myrsky]]iltämyrskyiltä.<ref name="en märklig ö" />
 
Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli [[Heinäkasvit|heinäkasveja]] ([[järviruoko]], [[luotosorsimo]], [[niittynurmikka]], [[pohjanlahdenlauha]], [[punanata]], [[ruokonata]], [[ruokohelpi]] ja [[rönsyrölli]]), mutta myös [[Vihvilät|vihvilöitä]] ([[Konnanvihvilä|konnan-]], sammakon- ja [[suolavihvilä]]), [[Kohokkikasvit|kohokkikasveja]] ([[nyylähaarikko]], [[pihatähtimö]] ja [[suolasolmukki]]), [[Maksaruohot|maksaruohoja]] ([[Isomaksaruoho|iso-]] ja [[keltamaksaruoho]]) sekä [[Asterikasvit|asterikasveja]] ([[Merisaunio|etelänmerisaunio]] ja [[leskenlehti]]) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös [[Niittyleinikki|niittyleinikin]], [[Luikat|meriluikan]] ja [[Poimuhierakka|poimuhierrakan]] kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli [[raita]], joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.<ref name="en märklig ö" />
Meri tasaa merkittävästi Märketin vuosittaista lämpötilan vaihtelua, mikä tekee siitä erityisen leutotalvisen muuhun Suomeen verrattuna. [[2000-luku|2000-luvun]] aikana siellä on mitattu ainakin seitsemän kertaa talvikuukauden ylin lämpötila Suomessa.<ref name="fmi2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2016 | Nimeke = Vuoden 2016 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref name="fmi2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2007 | Nimeke = Vuoden 2007 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2005 | Nimeke = Vuoden 2005 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2004 | Nimeke = Vuoden 2004 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2003 | Nimeke = Vuoden 2003 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2000 | Nimeke = Vuoden 2000 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> Esimerkiksi [[6. joulukuuta]] [[2007]] päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja [[30. tammikuuta]] [[2016]] 6,5 °C.<ref name="fmi2016" /><ref name="fmi2007" />
 
Etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia havaitaan Märketillä esiintyy korkeita tuulennopeuksia. Aapeli-myrskyssä [[2. tammikuuta]] [[2019]] mitattiin luodolla keskituuleksi 32,4 m/s ja kovimmaksi yksittäiseksi puuskaksi 40,2 m/s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/a/201381533 | Nimeke = Aamulehti seuraa: Aapeli-myrsky on rikkonut useita ennätyksiä | Tekijä = Ala-Heikkilä, Minna & Saarinen, Jussi | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 2.1.2019 | Viitattu = 2.1.2019}}</ref> Tätä ennen myrskytuulia on luodolla mitattu esimerkiksi Oskari-myrskyssä [[1. joulukuuta]] [[2013]], jolloin keskituuli oli 27,9 m/s ja kovin puuska 34,4 m/s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1253686 | Nimeke = Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Ajankohta = 2.12.2013 | Viitattu = 10.8.2018}}</ref>
 
Märketillä on vuodesta [[1885]] saakka havainnoitu [[sää]]tä ja jäätilannetta, mutta alkuaikoina havainnot lähetettiin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna [[1906]] [[Suomen Tiedeseura]]n Meteorologinen Päälaitos (nykyinen [[Ilmatieteen laitos]]) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi ottaa myös vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.<ref name="And125">Andersson, 2015, s. 125–126</ref> Majakan automatisoinnin jälkeen, [[10. marraskuuta]] [[1977]] Märketillä aloitti toimintansa [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] automaattinen [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Arkisto = http://archive.wikiwix.com/cache/?url=http%3A%2F%2Fwww.ilmatieteenlaitos.fi%2Fsaa%2Fhavainto_20.html | Arkistoitu = 23.2.2011 | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
| kemarras = 4.0
| kejoulu = 1.4
| satammi =
| sahelmi =
| samaalis =
| sahuhti =
| satouko =
| sakesä =
| saheinä =
| saelo =
| sasyys =
| saloka =
| samarras =
| sajoulu =
| pptammi =
| pphelmi =
| ppmaalis =
| pphuhti =
| pptouko =
| ppkesä =
| ppheinä =
| ppelo =
| ppsyys =
| pploka =
| ppmarras =
| ppjoulu =
| attammi =
| athelmi =
| atmaalis =
| athuhti =
| attouko =
| atkesä =
| atheinä =
| atelo =
| atsyys =
| atloka =
| atmarras =
| atjoulu =
| vltammi =
| vlhelmi =
| vlmaalis =
| vlhuhti =
| vltouko =
| vlkesä =
| vlheinä =
| vlelo =
| vlsyys =
| vlloka =
| vlmarras =
| vljoulu =
| sptammi =
| sphelmi =
| spmaalis =
| sphuhti =
| sptouko =
| spkesä =
| spheinä =
| spelo =
| spsyys =
| sploka =
| spmarras =
| spjoulu =
| lstammi =
| lshelmi =
| lsmaalis =
| lshuhti =
| lstouko =
| lskesä =
| lsheinä =
| lselo =
| lssyys =
| lsloka =
| lsmarras =
| lsjoulu =
| lptammi =
| lphelmi =
| lpmaalis =
| lphuhti =
| lptouko =
| lpkesä =
| lpheinä =
| lpelo =
| lpsyys =
| lploka =
| lpmarras =
| lpjoulu =
| uvtammi =
| uvhelmi =
| uvmaalis =
| uvhuhti =
| uvtouko =
| uvkesä =
| uvheinä =
| uvelo =
| uvsyys =
| uvloka =
| uvmarras =
| uvjoulu =
}}
 
=== Valtakunnanraja ===
Koska Suomi ja Ruotsi ovat mukana sekä [[Pohjoismainen passivapaus|pohjoismaisessa passivapaudessa]] että [[Schengenin sopimus|Schengenin sopimuksessa]], ei Märketillä rajaa ylittävillä [[Pohjoismaat|pohjoismaiden]] kansalaisilla tarvitse olla mukanaan matkustusasiakirjoja. Kuitenkin muiden maiden kansalaisilla on oltava passi tai matkustamiseen kelpaava henkilökortti rajaa ylittäessäylitettäessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raja.fi/ohjeita/matkustusasiakirjat | Nimeke = Matkustusasiakirjat | Julkaisija = Rajavartiolaitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref>
 
==== Vuoden 1810 rajanveto ====
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeisessä [[Haminan rauha]]ssa vuonna [[1809]] sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidänsen rannikkoaanrannikkoa. Vuonna [[1810]] solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden [[1811]] aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.<ref name="And263" />
 
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin [[Ahvenanmaan sopimus|Ahvenanmaan sopimuksessa]] vuonna [[1921]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001 | Nimeke = Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus | Selite = SopS 1/1922 | Julkaisu = Fixlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna [[1940]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400024/19400024_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista | Selite = SopS 24/1940 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna [[1972]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1973/19730007/19730007_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa | Selite = SopS 7/1973 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>
==== Vuoden 1985 rajanveto ====
[[Tiedosto:Market plain fi.svg|thumb|Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.]]
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="And263" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan,. majakkarakennustenMajakkarakennukset jäädessäjäivät Suomen puolelle, ja rajamurtoviivanrajamurtoviiva kulkiessakulki luodon keskipisteeksi vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>
 
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+70/1984 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä | Selite = HE 70/1984 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan [[nootti]]en vaihdon jälkeen [[14. kesäkuuta]] [[1985]].<ref name="Rajankäynti 2006">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/Suomen_valtakunnanrajat/FIN-SWE_Valtakunnanraja_Riksgr%C3%A4nsen_2006/FIN-SWE_Raja_Asiakirjat.pdf | Nimeke = Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Julkaisu = Maanmittauslaitos | Ajankohta = 20.3.2007 | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennetty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.<ref name="18:2006" />
 
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuillamaastoon rei'illäporattuina reikinä kalliossa ja loput kolme taas [[messinki]]nupeillanuppeina. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illäkallionreikinä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.<ref name="Rajankäynti 2006" /> Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.<ref name="And263" />
 
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet merkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä.<ref name="HS1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004421195.html | Nimeke = Suomen ja Ruotsin rajoja tarkistetaan uudelleen | Tekijä = Lapintie, Pyry | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2006-08-29 | Viitattu = 18.8.2018}}</ref> Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna [[2006]], ja tällöin yhden kallioreiän paikkaa korjattiin, sillä se oli lähes 3 metriä sivussa koordinaatein määritellystä rajapisteestä.<ref name="HS1" /> Vuonna [[2007]] Suomen Majakkaseura maalasi rajapisteet näkyviin asfalttimaalilla, ja maalaus joudutaan uusimaan parin vuoden välein.<ref>Andersson, 2015, s. 275</ref>
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]].<ref name="And36>Andersson, 2015, s. 36–39</ref> Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat pelkäsivät Märketin kareja, ja siksi ajautuivat haaksirikkoon Ruotsin rannikon matalikoille.<ref name="And23">Andersson, 2015, s. 23</ref>
 
Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna,. sekäSiellä on myös venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.
 
Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna [[1976]], ja seuraavan vuoden aikana miehitys lopetettiin.<ref name="And261">Andersson, 2015, s. 261–262</ref> Vuodesta 2007 lähtien [[Suomen Majakkaseura]] on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillätyhjillään olon aikana rapistumaanrapistua huonoon kuntoon.<ref name="majakkaseura" />
 
== Radioamatöörit ==