Ero sivun ”FM (kanadalainen yhtye)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hyvä
p kh
Rivi 52:
Minkin lähdettyä Hawkins ja Deller alkoivat puuhata Nash the Slashia takaisin FM:ään. Nash the Slash taas etsi yhtyettä, jonka kanssa voisi tehdä kiertueita. Seurasikin FM:n ja Nash the Slashin yhteiskiertue, jolla Nash esiintyi sekä sooloartistina että FM:n jäsenenä.<ref name="CB FM"/><ref name="encyclopedia"/><ref name="allmusic">{{Verkkoviite | osoite = http://www.allmusic.com/artist/fm-mn0001182093/biography | nimeke = FM: Biography | tekijä = Dillon, Charlotte | julkaisu = AllMusic | julkaisija = All Media Network | viitattu = 27.9.2013 }}</ref> Uuden FM-albumin valmisteluja haittasi Passport Recordsin konkurssi, mikä jätti yhtyeen jälleen ilman levy-yhtiötä.<ref name="CB FM"/> Nash the Slashilla oli kuitenkin oma levytyssopimuksensa [[Quality Records]]in kanssa, ja 1984 julkaistulla Nash the Slashin soololevyllä ''American BandAges'' olivatkin mukana sekä Hawkins että Deller.<ref name="CB FM"/><ref name="encyclopedia"/>
 
Vuonna 1985 ilmestyi FM:n uusi albumi ''[[Con-Test]]'', joka oli ensimmäinen FM-albumi, jolla kuultiin kitaraa.<ref name="encyclopedia"/> Sekä Ben Mink että Nash the Slash osallistuivat albumin tekemiseen.<ref name="con-test">{{Verkkoviite | osoite = http://www.allmusic.com/album/con-test-mw0001077952 | nimeke = FM: Con-Test | tekijä = Carruthers, Sean | julkaisu = allmusic | viitattu = 27.9.2013 }}</ref> ''Con-Test'' ei juurikaan muistuttanut yhtyeen alkuaikojen tyyliä, vaan se edusti radioystävällistä popmusiikkia, mikä oli pettymys yhtyettä pitkään seuranneille faneille.<ref name="con-test"/> Albumi sai kuitenkin myönteisiä arvosteluja,<ref name="CB FM"/> ja sillä oli pari hittiä.<ref name="con-test"/> Singlenä ja musiikkivideona julkaistu ”Just Like You” menestyi parhaiten<ref name="encyclopedia"/> ja saavutti Kanadan singlelistalla sijan 38. Quality Recordsin konkurssi toi kuitenkin jälleen uusia vaikeuksia.<ref name="CB FM"/> [[MCA Records]] kiinnitti yhtyeen ja piti ''Con-Testin'' saatavilla, mutta suurempi menestys jäi kuitenkin saavuttamatta, mihin toistuvat viivytykset ja taloudelliset ongelmat saattoivat osaltaan vaikuttaa.<ref name="encyclopedia"/> Deller kyllästyi ja jätti yhtyeen kesällä 1986 voidakseen viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.<ref name="encyclopedia"/><ref name="CB FM"/>
 
=== Viimeiset vuodet (1986–1990) ===
Rivi 58:
Hawkins ja Nash the Slash päättivät jatkaa toimintaa ja pestasivat Dellerin tilalle Greg Critchleyn. Lisäksi yhtyeeseen otettiin ensimmäistä kertaa neljäs jäsen, kitaristi Simon Brierly. Uusi albumi ''[[Tonight (FM:n albumi)|Tonight]]'' julkaistiin vuonna 1987.<ref name="encyclopedia"/> Albumin materiaali oli pääasiassa Hawkinsin ja tuottaja [[Michael Waite]]n kirjoittamaa ja vei FM:n musiikkia vieläkin kaupallisempaan suuntaan, mistä Nash the Slash ei pitänyt. Hänen panoksensa albumin tekoon olikin vähäinen.<ref name="chart attack" >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chartattack.com/features/interviews/2014/05/13/rip-nash-slash-final-interview-avant-garde-pioneer/ | Nimeke = RIP Nash The Slash: Our final interview with the Toronto avant-garde pioneer | Tekijä = Darville, Jordan | Ajankohta =13.5.2014 | Julkaisu =Chart Attack | Kieli ={{en}} | Viitattu =11.10.2016 }}</ref> Viittä ''Tonightin'' kappaletta käytettiin ''[[Friday the 13th: The New Blood]]'' -elokuvan ääniraidalla. Albumilta julkaistiin myös useita singlejä ja musiikkivideoita. Niistä parhaiten menestyi ”Dream Girl”, joka ylsi sijalle 41. Itse albumi sai kuitenkin heikon vastaanoton<ref name="encyclopedia"/> ja FM:n etääntyminen perinteisestä tyylistään heikensi yhtyeen uskottavuutta.<ref name="chart attack" />
 
FM tuki ''Tonightia'' lähes kaksivuotisella kiertueella, jolla Randy Cooke korvasi Critchleyn rummuissa.<ref name="encyclopedia"/> Kiertue oli taloudellisesti erittäin menestyksekäs, ja FM oli yksi Kanadan suosituimmista live-esiintyjistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://davidburga.wordpress.com/2014/05/13/r-i-p-nash-the-slash/ | Nimeke = R.I.P. – Nash the Slash | Tekijä = Burga, David E. | Ajankohta = 13.5.2014 | Selite = "The reformation in the mid-80’s, we were actually the second highest grossing club act in Canada after David Wilcox. We were out on the road for 18 months straight and we did very well." | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref> Parhaimmillaan yhtye teki lähes 200 konserttia vuodessa.<ref name="loudersound" /> Nash the Slash erosi FM:stä vuonna 1989,<ref name="encyclopedia"/> mutta Hawkins ja Brierly jatkoivat vielä jonkin aikaa kahden uuden jäsenen kanssa. Mandoliinia ja viulua soitti Martin Shaw ja rumpuihin tuli Paul Marangoni. Live-esiintymiset muuttuivat satunnaisiksi, ja FM lopetti toimintansa vuonna 1989 tai 1990.<ref name="CB FM"/><ref name="allmusic"/>
 
=== Paluu (1994–1996) ===
Rivi 96:
''Direct to Disc'' -albumilla progressiivisen rockin ja fuusiojazzin vaikutteet ovat entistä enemmän esillä. Albumin kappaleet ovat pääasiassa [[instrumentaalimusiikki|instrumentaalisia]] ja sisältävät myös [[improvisaatio]]ta. Kokeellisella albumilla kuullaan muun muassa Dellerin aivosähkökäyrää syntetisaattorin läpi ajettuna.<ref name="progsphere direct to disc">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.prog-sphere.com/specials/fm-headroom-direct-to-disc/ | Nimeke = FM – Headroom: Direct To Disc | Tekijä = Weppler, Darryl | Julkaisu = ProgSphere | Ajankohta = 10.10.2012 | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kumpikin ''Direct to Discin'' kappaleista kestää yli 15 minuuttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.allmusic.com/album/direct-to-disc-mw0002474721 | Nimeke = FM: Direct to Disc | Julkaisu = Allmusic | Julkaisija = All Media Network | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> ''Black Noise'' ja ''Direct to Disc'' ovat FM:n progressiivisimmat albumit.<ref name="progsphere direct to disc" />
 
''Surveillance'' muistuttaa tyylillisesti edeltäjiään, mutta on kaupallisempi. Elektronisia ja kokeellisia elementtejä on vähemmän ja kappaleet ovat tiiviimpiä ja helppotajuisempia.<ref name="cm4" /> Vaikka sanoitukset jatkavat tieteisteemojen ympärillä,<ref name="CB FM" /> ovat ne ovat kuitenkin maanläheisempiä. Seuraava albumi ''City of Fear'' jatkaa samaan suuntaan<ref name="cm4" /> ja hylkää avaruusrock-vaikutteet kokonaan. Sovitukset ovat yksinkertaisempia ja rakentuvat Ben Minkin [[äänensärkijä|särjetyn]], [[sähkökitara]]a muistuttavan mandoliinisoundin ympärille. Mukana on aiempaa aggressiivisempia, perinteistä rock-tyyliä edustavia kappaleita,<ref name="loudersound" /> mutta myös progressiivisia vaikutteita on edelleen mukana. Sean Carruthers on verrannut albumin tyyliä Peter Gabrielin tuolloisiin, ”edistysmielisiin” albumeihin.<ref name="cityoffear" /> Minkin mukaan FM:n ensimmäiset albumit kertovat avaruuteen eksymisestä, mutta ''City of Fear'' kertoo siitä, millaista on eksyä kaupunkiin.<ref>"We're definitely moving away from the lost in space concept and bringing it down to lost in the city." [http://web.ncf.ca/fi142/images/CMMpg4.jpg Stone, s. 48].</ref> Hawkins taas on kuvaillut tyylilajin muutosta näin:<ref>"Even in Surveillance there was an attempt to bring the spaceship down closer to earth. With this album, it's going to land." [http://web.ncf.ca/fi142/images/CMMpg4.jpg Stone, s. 48]."</ref>
 
{{sitaatti|''Surveillance'' oli yritys tuoda avaruusalus lähemmäksi maapalloa. [''City of Fearilla]'' se laskeutuu.}}
 
1980-luvulla yhtyeen musiikki muuttui huomattavasti. ''Con-Test'' edustaa lähinnä synthpop-musiikkia ja on tyyliltään kaupallinen ja radioystävällinen. Kappaleissa on [[elektroninen tanssimusiikki|tanssittavia elektronisia rytmejä]], joita korostetaan syntetisaattorin [[orchestra hit]] -efekteillä.<ref name="con-test" /> ''Con-Test'' on myös ensimmäinen FM-albumi, jolla on mukana kitaristi.<ref name="encyclopedia"/> Sama tyyli jatkuu ''Tonightilla''. Vaikka musiikki on pop-painotteista, mukana on Nash the Slashin soittamia epätavallisia soittimia.<ref name="tonight">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.allmusic.com/album/tonight-mw0000740112 | Nimeke = FM: Tonight | Tekijä = DeGagne, Mike | Julkaisu = Allmusic | Julkaisija = All Media Network | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Musiikillisesti ''Tonightin'' on sanottu muistuttavan [[The Cars]]ia.<ref name="encyclopedia"/><ref name = "wall of sound" />
 
Vuoden 2015 paluulevy ''Transformation'' sekoittaa yhtyeen aiempia tyylejä ja mukana on sekä progressiivisen rockin, fuusiojazzin että synthpopin elementtejä.<ref name="mulvey">{{Verkkoviite | Osoite = http://theprogressiveaspect.net/blog/2015/07/13/fm-transformation/ | Nimeke = FM – Transformation | Tekijä = Mulvey, Bob | Julkaisu = The Progressive Aspect | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Syntetisaattorit ja mandoliinit ovat pääasiassa taka-alalla, ja eniten esillä ovat jousisoittimet. Sävellykset eivät myöskään ole yhtä monimutkaisia kuin yhtyeen ensimmäisillä levyillä.<ref name="background magazine" >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.backgroundmagazine.nl/CDreviews/FMTransformation.html | Nimeke = FM - Transformation | Tekijä = Strik, Henri | Julkaisu = Background Magazine | Ajankohta = 2015 | Viitattu = 11.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Muutamat sanoituksista käsittelevät avaruusmatkailua, mutta yleisempiä teemoja ovat ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuus, kuten yhteistyö, rakkaus ja kestävä kehitys.<ref name = "wall of sound" /> Hawkins on kertonut, että yhtyeen tavoitteena oli tehdä mahdollisimman progressiivinen albumi, joka olisi ”kaupallinen itsemurha”. Lopputulosta on kuvailtu [[eklektinen|eklektiseksi]]<ref name="loudersound" /> eikä se juurikaan muistuta yhtyeen aiempaa tuotantoa,<ref name="background magazine" /> mikä oli Hawkinsin mukaan tietoinen ratkaisu.<ref name="loudersound" />
 
== Diskografia ==