Ero sivun ”Valuma-alue” versioiden välillä

61 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
uusi termi
(linkin vaihto)
(uusi termi)
 
[[Tiedosto:Europäische Wasserscheiden.png|thumb|Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita.]]
[[Tiedosto:Ocean drainage.png|thumb|Maapallon päävesistöalueet, jossa on merkitty harmaalla laajimmat [[Sisäinen valuma-alue|sisäiset valuma-alueet]].]]
'''Valuma-alue''' on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan. Valuma-alue voidaan usein ajatella maastossa olevaksi altaaksi, jossa vesi kerääntyy sen matalimpaan kohtaan ja josta se poistuu altaan reunan ylitse [[virtavesi|virtavetenä]], esimerkiksi ojana, jokena tai lahtena. Matalinta kohtaa kutsutaan [[Laskukynnys|laskukynnykseksi]]. Mereen laskevaa valuma-aluetta kutsutaan [[Vesistö|vesistöksi]]. Valuma-alueella virtaava vesi on pääasiassa peräisin sateista, mutta siihen luetaan myös sulavan edellisen talven lumen vedet, sulaavien jäätiköiden vedet <ref name=glasier/> ja pohjavedestä syntyvät lähteet. Valuma-alueen vesi muodostuu sateesta, lumipeitteestä, maankosteudesta, pohjavesivirtauksesta, maaston kosteikoista, jokiverkostosta ja vesialtaista. Valuma-alueen reunaviivaa kutsutaan [[vedenjakaja]]ksi, joka sijaitsee veden virtaamisen luonteesta johtuen ympäristöään korkeammilla maaston alueilla. Vedenjakajalla vesi virtaa rajakohdan eri puolille ja jakaa siten satavat vedet eri valuma-alueisiin. Valuma-alueen altaaseen kertyneet vedet poistuvat lopuksi laskukynnyksen kohdalta, missä vedenjakaja on matalimmillaan. Valuma-alueilla on yleisesti olemassa lasku-uoma, mutta on myös olemassa lasku-uomattomia valuma-alueita eli sisäisiä valuma-alueita. Niissä vesi kerääntyy esimerkiksi vesialtaaseen, josta se haihtuu pois tai vaihtoehtoisesti katoaa maan alle.<ref name=wshed/><ref name=wg/><ref name=maapallo_212/>
 
Valuma-alueet voivat muodostaa hierarkisen järjestelmän siten, että pienet valuma-alueet laskevat vetensä uuteen lasku-uomaan tai järveen, joka muodostaa suuremman valuma-alueiden kokonaisuuden. Tällöin ajatellaan takaperoisesti, että kukin maaston uoma kuuluu omaan valuma-alueeseensa ja suuren valuma-alueen laskujoen yläjuoksun sivujoet, ja myös niiden sivuhaarat, muodostavat lukuisten valuma-alueiden peitteen.<ref name=wshed/>
125 782

muokkausta