Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL8” versioiden välillä

Uomassa virtaava vesi aiheuttaa kulutuksellaan [[maaperä]]än tai [[kallioperä]]än [[virtaveden eroosio|eroosiota]]. Virtaava vesi tempaa mukaansa maaperän keveitä maa-ainehiukkasia, jotka veteen [[liete|liettyneenä]] kulkeutuvat virran mukana alajuoksulle päin. Veteen [[liukeneminen|liukenee]] myös [[Mineraali|mineraaleja]] ja [[suola|suoloja]], jotka joutuvat lopuksi mereen. Nopeasti virtaavat kohdat voivat kuluttaa uomaa syvemmäksi ja hitaammin virtaavissa kohdissa [[liete]] kasautuu pohjalle madaltaen uomaa. Uoman tulviessa liete voi levitä uoman [[reunavalli]]en yli lähiympäristöön, jonne se laskeutuu. Toistuvat tulvat synnyttävät uoman lähiympäristöön '''[[tulvatasanko]]ja''', joiden vastine suistojen lähiympäristöissä ovat '''[[suistotasanko|suistotasangot]]'''. Uomat muuttuvat aikaa myöden mutkitteleviksi ([[Meanderointi|'''meanderointi''']]) ja kun ne ovat riittävän mutkaisia, saattavat ne tulviessaan puhkaista ja samalla oikaista itselleen uusia uomia. Uusi uoma ympäröi yhdessä vanhan mutkan kanssa '''[[joen saari|jokisaaren]]''' ja vanhasta uomasta saaren takana tulee '''[[pudas]]'''. Pudas kerää yleensä sedimenttiä uoman pohjalle ja alkaa se madaltuessaan [[umpeenkasvu|kasvamaan umpeen]]. Silloin vanhat putaat katkeavat joen lahdiksi ja ne voivat aikanaan kuroutua erilleen järviksi, joita kutsutaan '''[[juolua|juoluoiksi]]'''.<ref name=virtavedet/><ref name=smhi_44/><ref name=suurim_288/><ref name=lm_102/>
 
Jos uoma syntyy maaperään, on '''[[jokilaakso]]n''' eroosio nopeaa ja rannat muodostuvat jyrkkärinteisiksi ja helposti sortuviksi [[rantatörmä|rantatörmiksi]]. Tällaista muodostumaa kutsutaan [[raviini]]ksi. Tulvat huuhtovat ravinien rinteitä ja leventävät uomalle leveän pohjan. Tällaiset rinteet voivat [[sortuma|sortua]] uoman puhjalle ja tapahtumasta jää näkyviin [[vyörymäarpi|vyörymäarvet]] <ref name=ttp2/><ref name=kujansuu/>. JokiJoella voi uurtaaolla itselleenuoma uoman tulvatasangolletulvatasangolla, ja kun joen '''[[kynnyskohta]]''' alempana kuluu pois, syvenee uoma tulvatasangolla lisää. Silloin jää joelta ylemmäksi rannoille vanhoja [[terassi (joki)|terasseja]], jotka kertovat joen uoman aikaisemmista vaiheista. Virtavesi voi virrata [[jokilaakso]]ssajokilaaksossa, jota reunustaa korkeat vuorenrinteet. Myös tasaisella alueella voi sen eroosio kuluttaa sille jyrkät rannat, kun virtavesise virtaa aina vain syvemmällä. Tällaista laaksoa kutsutaan '''[[V-laakso]]ksi''' <ref name=jokilaaksot/>. Uoman pitkittäissuunnassa esiintyvillä korkeuseroilla on tapana aikaa myöten tasaantua, kun kynnyskohdat kuluvat välistä pois. Suomen uomaverkostot ovat yleensä geologistesti varsin nuoria ja eroosio on niissä vielä nopeaa. Nuoren virtaveden kulkua nopeuttavat jyrkät kohdat, jonne muodostuu [[Vuolle (hydrologia)|'''virtapaikkoja''']], '''[[koski]]a''' tai '''[[vesiputous|vesiputouksia]]'''.<ref name=virtavedet/><ref name=lm_102/><ref name=suurim_288/>
 
=== Lisää nimityksiä ===
125 933

muokkausta