Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL8” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 15:
Sanalle ''joki'' on olemassa vastineita sekä lähi- että etäsukulaiskielissä. Niitä ovat esimerkiksi [[karjalan kieli|karjalan]] ”joki”, [[vepsän kieli|vepsän]] ”jogi”, [[vatjan kieli|vatjan]] ”jõtši”, [[viron kieli|viron]] ”jõgi”, [[liivin kieli|liivin]] ”jo'g” ja [[saamen kieli|saamen]] ”johka”. Etäsukulaiskielissä on [[mokšan kieli|mokšamordvan]] ”jov”, [[komin kieli|komin]] ”ju” ja [[unkarin kieli|unkarin]] vanhentunut ”jó”. Joki-sana esiintyy kirjallisuudessa [[Agricola]]sta alkaen. Suuria jokia kutsutaan toisinaan nimellä ”[[virta]]” <ref name=vuoksi/> tai ”[[Kymi (täsmennyssivu)|kymi]]”. Lapissa on varattu suurille joille saamen sana ”eatnu”, joka on [[meänkieli|meänkielessä]] suomentunut muotoon ”eno”, esimerkiksi joella [[Könkämäeno]]. Muutamalle suurimmalle Lapin joelle on kielessä varattu sana ”väylä”, kuten on laita [[Tornionjoki|Tornionväylällä]].<ref name=etymo/>
 
''Purolle'' on olemassa sukulaiskielissä vain karjalainen vastine, josta se on levinnyt suomenkieleen. ''Noro'' on nuori suomen lähisukulaiskielten sana. Se on tarkoittanut esimerkiksi puroa, notkoa, uraa, uurretta tai muuta vastaavaa. Karjalassa ”noro”noro tarkoittaa notkoa. Sen alkuperä on kuitenkin epävarma. Se saattaa olla deskriptiivisana verbistä ''norua''. Vuonna 1644 sana tarkoitti säröä ja Agricola käytti sanasta muotoa ''noronen''.<ref name=etymo/>
 
Sanalle ''oja'' on tarkka vastine [[inkeroisen kieli|inkeroisen]], karjalan, [[lyydin kieli|lyydin]], vepsän ja viron kielissä. Liivin kielessä ”vojā” tarkoittaa vetistä notkelmaa tai lammikkoa. Kantasuomalaisesta sanavartalosta *o- tai *vo- on johdettu sana ''vuo''”vuo” ja edelleen ''vuotaa''. Sana ''oja'' esiintyy kirjallisuudessa Agricolasta asti.<ref name=etymo/> Muodot ''luoma'' ja ''luopa'' esiintyvät vielä nimistössä Pohjanmaalla samoin kuin sanan puron muunnos ''puru''. Luoma tarkoittaa paikoin myös jokea.<ref name="luoma"/>
 
=== Määritelmät Suomen lainsäädännössä ===