Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL8” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
Vuonna 1745 kirjoitti [[Daniel Juslenius]] julkaisussaan [[Suomalaisen Sana-Lugun Coetus]], että virtavia vesiä kutsutaan nimillä ”''joki, virta, luoma, noro, ojando ja oja''”.<ref name=ojat/> Jokea pienempiä vesireittejä ovat nykyään [[puro]], [[oja]] ja [[noro]].
 
Sanalle ''joki'' on olemassa vastineita sekä lähi- että etäsukulaiskielissä. Niitä ovat esimerkiksi [[karjalan kieli|karjalan]] ”joki”, [[vepsän kieli|vepsän]] ”jogi”, [[vatjan kieli|vatjan]] ”jõtši”, [[viron kieli|viron]] ”jõgi”, [[liivin kieli|liivin]] ”jo'g” ja [[saamen kieli|saamen]] ”johka”. Etäsukulaiskielissä on [[mokšan kieli|mokšamordvan]] ”jov”, [[komin kieli|komin]] ”ju” ja [[unkarin kieli|unkarin]] vanhentunut ”jó”. Joki-sana esiintyy kirjallisuudessa [[Agricola]]sta alkaen. Suuria jokia kutsutaan toisinaan nimellä ”[[virtaVirta (täsmennyssivu)|virta]]” <ref name=vuoksi/> tai [[Kymi (täsmennyssivu)|kymi]]”. Lapissa on varattu suurille joille saamen sana ”eatnu”, joka on [[meänkieli|meänkielessä]] suomentunut muotoon ”eno”, esimerkiksi joella [[Könkämäeno]]. Muutamalle suurimmalle Lapin joelle on kielessä varattu sana ”väylä”, kuten on laita [[Tornionjoki|Tornionväylällä]].<ref name=etymo/>
 
''Purolle'' on olemassa sukulaiskielissä vain karjalainen vastine, josta se on levinnyt suomenkieleen. ''Noro'' on nuori suomen lähisukulaiskielten sana. Se on tarkoittanut esimerkiksi puroa, notkoa, uraa, uurretta tai muuta vastaavaa. Karjalassa ”noro” tarkoittaa notkoa. Sen alkuperä on kuitenkin epävarma. Se saattaa olla deskriptiivisana verbistä ''norua''. Vuonna 1644 sana tarkoitti säröä ja Agricola käytti sanasta muotoa ''noronen''.<ref name=etymo/>