Ero sivun ”Johannes Karhapää” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Vangitseminen ja kuolema: Sisällön virheitä korjattu.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Korjauksia viitteisiin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 39:
===Toiminta kansanvalistajana===
 
Karhapää oli aktiivinen koulumies ja ortodoksi. Karjalan veljeskunnan ns. alkeiskansakoulut noudattivat Karjalan Veljeskunnan ja Venäjän kansaanvalistusministeriön opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa, mutta opetuskielenä oli Suomen suuriruhtinaskunnan Ilomantsissa suomi. Muissa Suomen alueen kansanvalistusminsityeriönkansanvalistusminsiteriön kouluissa opetuskielenä oli venäjä, mutta myös muita kieliä opetettiin. Kansanvalistusministeriön kouluissa oli Venäjän kirkon p. synodin yliprokuraattorinyliprokuraattori kansallistamsikampanjanPopedonostavin kansallistamiskampanjan seurauksena 1900-luvun vaihteessa kaikkiaan yli 3 miljoonaa oppilasta Venäjän kesiarikunnankeisarikunnan eri raja-alueilla. Veljeskunnan alkeiskouluissa opetettiin venäjää, kirkkoslaavia ja kirkkolaulua, matematiikkaa ja mm. käsitöitä. Vastoin useiden kuvausten antamaa mielikuvaa Suomeen perustetuissa Karjalan veljeskunnan ja kansanvalistusministeriön kouluissa oli myös useita suomalaisia ja luterilaisia oppilaita, koska opintososiaaliset edut olivat selkeästi suomalaiskansakouluja paremmat . Muitakin kansallisuuksia oli oppilaiden joukossa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Svjateishii Synod|Nimeke=Pravoslavnaja Tserkov v Finljandii|Vuosi=1893|Sivu=|Julkaisija=Sv.S. SBG.}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hämynen, Tapio|Nimeke=Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset|Vuosi=1995|Sivu=|Julkaisija=Joensuun Yliopisto}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Loima, Jyrki|Nimeke=Esipaimen siunaa. Suomen ortodoksiset piispat 1889-1988|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisija=PSHV}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Merikoski, Kaarlo|Nimeke=Taistelua Karjalasta|Vuosi=1939|Sivu=|Julkaisija=Sortavala}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Loima, Jyrki|Nimeke=Muukalaisina Suomessa. Kaakkois-Kannaksen kreikkalaiskatoliset venäläisseurakunnat kansalisena ongelmana 1889-1939.|Vuosi=2001|Sivu=|Julkaisija=Helsink:. yliopistopaino}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Loima, Jyrki|Nimeke=Nationalism and Orthodox Church in Finland 1985-1958|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Renvall Institute: Unniversity of Helsinki}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pospelovskii D.V.|Nimeke=Russkaja pravoslavnaja tserkov v XX veke.|Vuosi=1995|Sivu=|Julkaisija=Moskva}}</ref>
Vastoin artikkelin antamaa kuvaa Karjalan veljeskunnan kouluissa oli myös useita suomalaisia ja luterilaisia oppilaita, koska opintososiaaliset edut olivat paremmat (ks. Hämynen (1995: Suomalaiset, venäläiset, rajakarjalaiset; Loima (1999), Esipaimen Siunaa; Merikoski 1939, Taistelua Karjalasta; Hämynen 1995, Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset,Joensuun korkeakoulu, Loima (2001): Muukalaisina Suomessa, Yliopistopaini, Helsinki; Loima (2004): Nationalism and the Orthodox Church in Finland, in J. Loima (ed.) Nationalism and Orthoxdoxy. Two thematic studien on Nationalism and Orthodox Church, University of Helsinki; Pospelovski (1995): Russkaja Pravoslavnaja Tserkov v XX veke, Moskva: Svjateishij Synod (1893): Pravoslavnaja Tserkov v Finljandii, SPB.
 
Karhapää omaksui jo lapsena vahvan ortodoksisen uskon ja oli mukana [[Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta|Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnan]] paikallisen nuorisoyhdistyksen toiminnassa. Sortavalan Evankelinen Seura, perustettu 1906 ja Vienan karjalaisten liitto (1907) olivat 1900-luvun alussa aloittanut [[Karjala]]ssa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|luterilaistamiskampanjan]], jonka vastavoimaksi perustettiin [[Aunus|Aunuksessa]] vuonna 1907 [[Karjalan veljeskunta]]. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä lujittaa venäläisortodoksista yhteenkuuluvuutta karjalaisväestön keskuudessa [ ei siis [sisälähetys]]työtä, mutta kenraalikuvernööri [[ virheellinen ajoitus F. A. Seyn]]in hallintokaudella 1909–1917 Karjalan veljeskunta valjastettiin myös [[Venäläistäminen|venäläistämisen]] asialle.<ref name=keinonen>Keinonen, Mikko: ''Oikeauskoisen nousu ja tuho''. Karlik Films, 2008. Viitattu 9.9.2016.</ref>
 
Myös Karhapää huolestui kotiseudulleen leviävästä luterilaisesta lähetystyöstä ja lähestyi vuonna 1906 arkkipiispa [[Sergei (patriarkka)|Sergeitä]] kirjeellä. Hän pyysi tältä apua ortodoksisuuden vahvistamiseen ja muun muassa toivoi Sonkajanrantaan omaa ortodoksista kansakoulua.<ref name=keinonen/> Karhapään aloitteesta Sonkajanrantaan perustettiin Oikeauskoiskirkollinen seura, joka toimi Pyhän Sergein ja Hermanin Veljeskunnan alaosastona muodollisesti (!). Arkkipiispa antoi hänelle siunauksensaluvan perustaa suomemnkielisensuomemenkielisen alkeiskoulun pyhän suurmartyyyri Georgioksen Karjalan Veljeskunnan alaisuuteen. Vuonna 1908 Sonkajanrantaan rakennettiin veljeskunnan varoilla vuonna 1908 alkeiskoulu, jossa opetuskielenä oli [[suomen kieli|suomi]]. Se laajeni vuoteen 1911 mennessä neljäluokkaiseksi. Köyhillä ja kauempaa saapuvilla oppilailla oli mahdollisuus asua ja ruokailla koululla, ja siellä järjestettiin opetus-, valistus- ja juhlatilaisuuksia myös aikuisväestölle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Loima|Nimeke=Esipaimen siunaa|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisija=PSHV}}</ref><ref name =ort.fi />
 
Karhapää toimi myös sisälähetystyössä (? po.kirkon palveluksessa Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnan nimissä Ilomantsissa ja katekeettana (?) [[Karjalan Veljeskunta|Karjalan Veljeskunnan]] alaisuudessa, kierrellen [[Valamon luostari]]n pappismunkki Isaakin kanssa myymässä painokuvia ja kirjallisuutta sekä pitämässä suosittuja hengellisiä tilaisuuksia, ja vuonna 1914 [[Viipurin hengellinen konsistorio]] nimitti itseoppineen Karhapään valtion kustantamaan uskonnonopettajan virkaan, jossa hänen toimialueenaan oli koko silloisen [[Kuopion lääni]]n alue. Karhapää työskenteli Venäjän kansanvalistusministeriön nimeämän koulutarkastaja Grigori Svetlovkij'n (Terijoen kirkkoherra) alaisuudessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Loima, Jyrki|Nimeke=Muukalaisina Suomessa, ibid.|Vuosi=2001|Sivu=|Julkaisija=Helsinki: Yliopistopaino.}}</ref><ref name =ort.fi /> Karhapään toiminta oli aktiivisimmillaan [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] alkamisen jälkeen vuodesta 1914 lähtien. Samalla vihamiesten määrä kuitenkin lisääntyi, ja hänet leimattiin tsaarivallan kätyriksi ja jopa Venäjän salaisen poliisin vakoojaksi.<ref name=keinonen/>
 
Sonkajanrannan koulun tilanne vaikeutui, kun sitäKarjalan Veljeskuntaa johtanut tukenut [[Sortavalan piispa|apulaispiispa]] [[Kiprian (apulaispiispa)|Kiprian]] kuoli ja Karjalan veljeskunnan työ lamaantui. Seuraavana vuonna kuitenkin pietarilainen kauppias Nesterov lahjoitti 10&nbsp;000 ruplaa koulun tarpeita varten ja kirkon rakentamiseksi samaan yhteyteen. Kirkko vihittiin syksyllä 1915 ja pyhitettiin profeetta [[Pyhän Hannan kirkko|Hanna]]n muistolle. Kirkon piirustukset laati Valamon luostarin munkki Gennadi.<ref name =ort.fi /> Se ei kuitenkaan ollut alueella toimineen [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan]], vaan nimenomaan Karjalan veljeskunnan kirkko.<ref name=keinonen/>
 
Karhapään osuus koulu- ja kirkkohankkeissa oli merkittävä, ja hänelle myönnettiin esimerkillisen kirkollisen ja sivistyksellisen toimintansa vuoksi lukuisia huomionosoituksia, kuten KasjalanKarjalan veljeskunnan ansiomerkki. Hänestä kuitenkin myös levitettiin uusia ilkeämielisiä huhuja, ja paikallisten [[Fennomania|fennomaanien]] keskuudessa hänen toimintansa herätti vihaa, kun Karhapäätä pidettiin ”ryssän uskon” levittäjänä.<ref name=keinonen/> Erityistä närää herätti se, että hän oli vuonna 1912 vastaanottanut kotonaan yksityisesti [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] [[Franz Albert Seyn|Frans Seynin]]. Vierailun yhteydessä Seyn oli kehottanut Karhapäätä anomaan valtiovallalta varoja kunnollisen tien rakentamiseksi kylälle. Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 venäläistämiskouluina pidetyt Veljeskunnan ja kansanvalistusministeriön (ortodokseilla ei koskaan ollut kouluja, ks. alun viitteet{{selvennä|viitteet normaalein5-11) lähdeviitemerkinnöin}}) koulut suljettiin ja Karhapäätä alettiin yhä kiivaammin nimitellä sekä tsaarivallan kätyriksi ja nuuskijaksi että [[Bolševikit|bolševikiksi]]. Väitettiinpä hänen vaikutusvaltansa ulottuvan jopa ortodoksisten pappien nimityksiin.<ref name =ort.fi /> Lisäksi Karhapää oli [[Venäjän keisari|tsaarinvallan]] kannattaja.<ref name=keinonen/>
 
===Vaikeuksissa 1910-luvulla===