Ero sivun ”Köyhyys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
paljon liimablankoja ja ajatusviivoja
Rivi 17:
Köyhyydellä on myös haitallisia yksilötason vaikutuksia. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyys heikentää ihmisen ajattelukykyä. Koska köyhyydessä joutuu jatkuvasti murehtimaan rahojen riittämistä päivittäisiin menoihin ja laskuihin, kuormittaa se aivoja ja jopa laskee ihmisen [[Älykkyysosamäärä|älykkyysosamäärää]]. Vastaavasti huomattiin eräässä tutkimuksessa köyhien [[Villupurami|Villupuramin]] ja [[Tiruvannamalai|Tiruvannamalain]] alueen sokeriplantaaseilla tekevien [[Intia|intialaisten]] viljelijöiden älykkyysosamäärän nousseen joka vuosi heidän vaurastuttuaan [[Sadonkorjuu|sadonkorjuun]] jälkeisen rikastumisen myötä. Viljelijät testattiin sekä ennen että jälkeen sadonkorjuun. Professorien mukaan testimenestyminen sadonkorjuun jälkeen johtui siitä, etteivät rahahuolet enää kuormittaneet viljelijöiden aivoja. Myös virheiden määrä ja reaktioajat paranevat tutkijoiden mukaan vaurastumisen ja taloudellisen turvallisuuden seurauksena.<ref name="HS3-3.1.2015">Helsingin Sanomat 3.1.2015, sivu D4, Jussi Sippola: Raha muuttaa mieltä</ref>
 
Yhdysvaltalaisen [[Princetonin yliopisto]]n vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan vaurastuminen toisi myös onnea, mutta vaurastumisen tuoma [[onnellisuus]] ei enää kasvaisi 75 &nbsp;000 dollarin (61 &nbsp;000 euron) vuositulon saavuttamisen jälkeen.<ref name="HS3-3.1.2015"/> Nobel-palkittu professori [[Angus Deaton]] kuitenkin kirjoitti, että tältä näyttää vain lineaarisella asteikolla. Onnellisuus on tilastojen perusteella logaritmisesti sidoksissa bruttokansantuotteeseen (BKT). Siis prosentin korkeampi bruttokansantuote vastaa yhtä suurta lisäystä onnellisuudessa riippumatta siitä, miten rikkaasta maasta on kyse.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.economist.com/node/17578888?fsrc=scn/fb/wl/ar/joylessorjobless|nimeke=The joyless or the jobless - Should governments pursue happiness rather than economic growth?|ajankohta=25.11.2010|julkaisu=The Economist}}</ref>
 
Köyhyydellä on vaikutusta [[raskaus]]aikaan, ennenaikaisiin synnytyksiin, vastasyntyneiden painoon ja rintaruokintaan.<ref>https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29505359</ref><ref>https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27244846</ref> Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys lisää riskiä sairastua [[mielenterveyden häiriö]]ihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia<ref>Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden.
Rivi 23:
 
==Köyhyyden väheneminen==
Maailmanpankin arvion mukaan vuonna 2015 äärimmäisessä köyhyydessä eli 702 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 1990 luku oli 1750 miljoonaa.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://pubdocs.worldbank.org/pubdocs/publicdoc/2015/10/503001444058224597/Global-Monitoring-Report-2015.pdf|nimeke=Global Monitoring Report; Development Goals in an Era of Demographic Change|julkaisija=www.worldbank.org/gmr|luettu=4.11.2015}}</ref> Prosentteina luvut olivat 37,1 &nbsp;% ja 9,6 &nbsp;%. Vuonna 2015 köyhyys oli ensimmäistä kertaa ikinä alle 10 &nbsp;%.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.worldbank.org/en/news/press-release/2015/10/04/world-bank-forecasts-global-poverty-to-fall-below-10-for-first-time-major-hurdles-remain-in-goal-to-end-poverty-by-2030 |nimeke=World Bank Forecasts Global Poverty to Fall Below 10% for First Time; Major Hurdles Remain in Goal to End Poverty by 2030 |julkaisija=Maailmanpankki|ajankohta=4.10.2015 |luettu=6.1.2016}}</ref>
 
Näin YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990 - 20151990–2015 toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 &nbsp;% eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 &nbsp;%, ja lasku jatkui. Vuonna 1981 osuus oli 52 &nbsp;%. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 &nbsp;% vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 &nbsp;% vuonna 1981 ja 14 &nbsp;% vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima.<ref>[http://go.worldbank.org/YJPXVRXNU0 New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010], World Bank, Feb. 29, 2012</ref><ref>[http://go.worldbank.org/2MU9XBWGX0 World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities], World Bank, February 29, 2012</ref>
 
===Talouskasvu ja köyhyys===
Rivi 57:
 
== Köyhyys Suomessa ==
[[Suomi|Suomessa]] [[köyhyysraja|köyhyysrajaksi]] määritellään tilastoissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen perusteella se tulomäärä, joka on 60 prosenttia yhteenlaskettujen käytettävissä olevien tulojen [[mediaani]]sta eli jolle jää 60&nbsp;% tai alle keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista.<ref name=":3">{{Verkkoviite|nimeke = Tilastokeskus - 1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa
1987–2014|osoite = http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html|julkaisu = www.stat.fi|viitattu = 2016-02-09|kieli = fi}}</ref> 90-luvun alkupuoliskolta alkaen tällaisten ihmisten osuus kansasta on kasvanut alle 8&nbsp;%:sta nykyiselle 12-1412–14&nbsp;% tasolle.<ref name=":3" /> Kotitaloudet, joiden tulot jäävät tuota pienemmiksi, luokitellaan pienituloisiksi kuten myös kotitalouden kaikki jäsenet. Köyhyyden raja on ollut vuonna 2008 yksinasuvalla 1150€1&nbsp;150&nbsp;€ kuussa<ref>[http://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01-26_tie_001_fi.html Pienituloisten reaalitulot laskivat] − Tilastokeskus</ref> ja 1 190€&nbsp;190&nbsp;€ (2014).<ref name=":3" />
 
Suhteellinen köyhyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu tähän ryhmään; Suomessa se on n. 13,2 &nbsp;% (2008).
 
OECD:n mukaan [[Tuloerot|tuloerojen]] kasvaminen haittaa [[Talouskasvu|talouskasvua]]. [[Suomi|Suomessa]] OECD:n laskujen mukaan talouskasvu olisi voinut olla vuonna 2014 jopa viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi jatkaneet kasvuaan.<ref name=":1" /> <ref name=":2" />
Rivi 76:
Jos Suomessa ei tehtäisi [[Tulonsiirto|tulonsiirtoja]], eläisi köyhyydessä yli neljäsosa suomalaisista.
 
Vuonna 2012 köyhyydessä olisi ilman tulonsiirtoja elänyt 26,9&nbsp;% suomalaisista. Tulojensiirtoja tekemällä määrä laski 13,2 prosenttiin. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 26,4&nbsp;% ennen tulonsiirtoja ja 11,8&nbsp;% tulonsiirtojen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = File:At-risk-of-poverty rate before and after social transfers and at-risk-of-poverty threshold (for a single person), 2012 and 2013.png - Statistics Explained|osoite = http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:At-risk-of-poverty_rate_before_and_after_social_transfers_and_at-risk-of-poverty_threshold_(for_a_single_person),_2012_and_2013.png|julkaisu = ec.europa.eu|viitattu = 2016-02-09}}</ref>
 
=== Ikäryhmät ===
Vuonna 2013 keskimäärin 16,0&nbsp;% suomalaisista oli vaarassa joutua köyhyyteen tai [[Syrjäytyminen|syrjäytyä]] sosiaalisesti. Tämä riski kasvoi hieman iän myötä; suomalaisilla lapsilla riski oli 13,0&nbsp;%, aikuisilla (18-64 vuotiailla) 16,7&nbsp;% ja vanhuksilla (yli 65 vuotiailla) 16,8&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = People at risk of poverty or social exclusion - Statistics Explained|osoite = http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/People_at_risk_of_poverty_or_social_exclusion#Children_and_active-age_people_more_at_risk_of_poverty_or_social_exclusion_than_elderly_people_in_several_countries|julkaisu = ec.europa.eu|viitattu = 2016-02-09}}</ref>
 
=== Sosiaalietuuksien taso ===