Ero sivun ”Alaskanlammas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Viitetietojen täydennys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
| iucn_arvioija = Festa-Bianchet, M.
| iucn_vuosi = 2008
| iucn_versio =
| iucn_viitattu =
| kuva =
| leveys =
| kuvateksti = [[Denalin kansallispuisto]]ssa [[kanada]]ssa.
| domeeni = [[Aitotumaiset]]
| kunta = [[Eläinkunta]]
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]]
| alajakso =[[Selkärankaiset]]
| luokka = [[Nisäkkäät]]
| lahko = [[Sorkkaeläimet]]
| heimo = [[Onttosarviset]]
| alaheimo = [[Vuohieläimet]]
| suku = [[Lampaat]] ''Ovis''
| laji = ''dalli''
Rivi 27:
| levinneisyys_teksti = Ohutsarvilampaan levinneisyys
}}
'''Ohutsarvilammas''' (''Ovis dalli'')
==
[[Tiedosto:2005 04 27 1582 Dall Sheep.jpg|thumb|vasen|pää lähikuvassa.]]
[[Tiedosto:Stone Sheep British Columbia.jpg|thumb|vasen|Alalaji ''O. d. stonei''.]]
Ohutsarvilampaan kuvasi [[Edward William Nelson]] vuonna 1884.<ref name="IUCN" /> Sillä on kaksi [[alalaji]]a: ''O. d. dalli'' ja ''O. d. stonei''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=14200842 | Nimeke = Ovis dalli | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Wilson & Reeder - Mammal Species of the World | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bucknell Univesity | Viitattu = 21.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joskus on ehdotettu myös alalajia ''O. d. kenaiensis'', mutta suurin osa tutkijoista ei pidä sitä omana alalajinaa.<ref name="bovid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Bovids of the World : Antelopes, Gazelles, Cattle, Goats, Sheep, and Relatives | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = 358-361 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-16717-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>
==Koko ja ulkonäkö==
Ohutsarvilampaiden naaraat ovat uroksia pienempiä. Urokset painavat 73-114 kg ja naaraat 45-50 kg. Urosten säkäkorkeus on 91-109 cm ja ruumiin pituus 130-180 cm. Naaraiden vastaavat lukemat ovat 78-89 cm ja 130-160 cm. ''O. d. stonei'' on hieman alalajia ''O. d. dalli'' suurempi. Turkki on yleensä pääosin valkoinen, joskin väritys saattaa vaihdella jonkin verran. Hännässä saattaa olla mustaa karvoitusta. Naarailla ja uroksilla kasvaa sarvet, jotka naarailla ovat tosin pienemmät. Urosten suuret sarvet kiertyvät. Vanhemmilla uroksilla ne kasvavat koko kierroksen verran kartuen lopulta kärjestä ulospäin.<ref name="bovid" />
==Levinneisyys ja elinympäristö==
[[Tiedosto:Dalls sheep foraging on lichen (9024878593).jpg|thumb|[[Gates of the Arcticin kansallispuisto]]ssa Alaskassa.]]
Ohutsarvilammasta tavataan [[Yhdysvallat<Yhdysvaltojen]] [[Alaska]]ssa ja [[Kanada]]n [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]], [[Yukon]]in ja [[Luoteisterritoriot|Luoteisterritorioiden]] alueella. Alalaji ''O. d. dalli'' esiintyy Alaskasta [[Mackenzie]]joen länsipuolelle ja etelässä Brittiläisen Kolumbian luoteiskärkeen saakka. Alalaji ''O. d. stonei'' esiintyy vain kanadassa.<ref name="IUCN"/>
Ohutsarvilampaan elinympäristö käsittää pääasiassa vuoristoseutuja arkitsella ja subarktisella alueella. Tyypillisesti niitä on kuivilla vuoristoseuduilla ruohikkoa kasvavilla vuoristoniityillä tai pensaikkoalueilla. Pedoilta suojautuakseen ne tarvitsevat jyrkkiä kallionrinteitä. Talvisin ne viihtyvät parhaiten alueilla, joilla lumisateet jäävät vähäiseksi ja tuuli paljastaa ravintoa lumen alta.<ref name="IUCN"/>
==Elintavat==
Naaraat esiintyvät yleensä muita naaraita ja niiden jälkikasvua käsittävissä laumoissa. Täysikasvuiset uroslampaat muodostavat omia poikamieslaumojaan. Uorkset ja naaraat ovat tekemisissä toistensa kanssa vain lisääntymiskaudella. Uroslaumoissa yksilöt kamppailevat kesäisin keskenään asremastaan lauman hierarkiassa. Hallitsevaksi urokseksi kohoaa yleensä kookkain yksilö. Yhteenotot koostuvat agressiivisista eleistä, potkuista, hypyistä ja sarvilla toista iskemisestä. Urokset saattavat esimerkiksi pudota kallioilta yhteenottojen aikana.<ref name="bovid" />
Ohutsarvilampaat käytävät ravinnokseen pääasiassa ruohoja ja sarakasveja. Ne voivat syödä myös jäkäliä ja sammalia. Ohutsarvilampaiden pääasiallisia petoeläimiä ovat [[susi]], [[kojootti]], [[maakotka]], [[karhu]] ja [[ahma]].<ref name="bovid" />
Lisääntymiskaudella hallitseva uros lisääntyy useiden eri naaraiden kanssa. Tiineys kestää 173 päivää ja pikaisia on kerrallaan yleensä yksi tai harvoin kaksi. Naaras synnyttää hankalapääsyisellä paikalla erossa laumastaan ja se pysyttelee lauman ulkopuolella kunnes poikanen pystyy kävelemään. Poikanen alkaa seurata emoaan yleensä 24 tunnin sisällä. Naaras imettää poikasta 4-5 kuukautta ja se kasvaa sukukypsäksi noin 30 kuukauden ikäisenä. Ohutsarvilampaat voivat elää 19-vuotiaiksi.<ref name="bovid" />
==Uhat ja suojelu==
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on määritellyt ohutsarvilampaan [[elinvoimainen laji|elinvoimaiseksi lajiksi]]. Lajia tavataan laajalla alueella, eikä sen kantojen uskota olevan laskussa. Yhdysvaltojen kannan kooksi on arvioitu 70 000–75 000 yksilöä ja Kanadan 41 500 yksilöä. Lajia metsästetään, mutta metsästystä säännöstellään ja valvotaan tarkasti. Lajia esiintyy useilla eri suojelluilla alueilla. Kanadassa joillakin [[intiaanit|intiaaneilla]] on oikeus metsästää niitä suojelluillakin alueilla, mutta metsästyksellä ei uskota olevan huoamttavaa vaikutusta kantaan.<ref name="IUCN"/>
== Lähteet ==
Rivi 41 ⟶ 59:
*[http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Ovis%20dalli Luomus: Ovis dalli]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=180710 ITIS: Ovis dalli] {{en}}
[[Luokka:Vuohieläimet]]
| |||