Ero sivun ”Lars Stenbäck” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p päivitys
Rivi 13:
| äidinkieli =
| kansallisuus =
| aikakausi = 1840-18551840–1855
| tyylilajit =
| aiheet = runot, hengelliset kirjoitukset
Rivi 30:
| allekirjoitus =
}}
'''Lars (Lauri) Jakob Stenbäck''' ([[26. lokakuuta]] [[1811]] [[Kuortane]] – [[21. huhtikuuta]] [[1870]] [[Isokyrö]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[runoilija]] ja [[pappi]]. Hän liittyi ylioppilaana [[herännäisyys|herännäisyyteen]], ja hänet vihittiin papiksi [[1842]]. Tämän jälkeen hän toimi [[Vaasa]]n yläalkeiskoulun rehtorina[[rehtori]]na vuosina [[1846]]–[[1855]], [[Suomi|Suomen]] ja [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ensimmäisenä [[kasvatustiede|kasvatusopin]] [[professori]]na syyslukukauden [[1855]] sekä [[Isokyrö|Isonkyrön]] [[kirkkoherra]]na [[1855]]–[[1870]].
 
Stenbäckin tunnetuin teos on kokoelma ''Dikter'' ([[1840]]) ja tunnetuimpia lyyrisiä runoja ovat ''Till sorgen'' ja ''Mitt finska fosterland''. Hän on kirjoittanut myös uuden [[virsikirja]]n juhannusvirren 259 ''Kiitetty Herra, joka kansallensa toi pelastuksen'' sekä suosittuna hengellisenä lauluna ja Siionin virtenä aiemmin jo tunnetun virren 288 ''Silmäisi eteen, Jeesus, tuon sydämeni syyllisen''. Lopulta Stenbäck luopui runoudesta, koska piti sitä vaarallisena uskonelämälleen.