Ero sivun ”Antti Achrenius” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p päivitys |
||
Rivi 1:
'''Anders (Antti) Achrenius''' ([[5. huhtikuuta]] [[1745]] [[Turku]] – [[23. heinäkuuta]] [[1810]] [[Nousiainen]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[pappi]] ja [[Pietismi|pietistijohtaja]].<ref name="kb">{{Kansallisbiografia|nimi = Achrenius, Anders (1745–1810)|tekijä = Pentti Virrankoski|ajankohta = 3.7.2015|viitattu = 29.12.2015}}</ref>
Andrers Achrenius oli [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuden]] hengellisen isän, Nousiaisten
== Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut ==
Achreniusta on pidetty aiemmin merkittävänä [[Virsi|virsirunoilijana]], mutta nykyisin asiasta ei olla enää varmoja. Vuonna 1790 ilmestyi 26 virttä sisältänyt virsikokoelma ''[[Halullisten sielujen hengelliset laulut|Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut]]'', jonka virsista 12 kuuluu nykyiseen virsikirjaan. Aiemmin on oletettu, että Anders (Antti) Achrenius olisi kirjoittanut tai suomentanut kaikki kokoelman virret.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/dfe8ca640fb06842c2256ff100364b2d?OpenDocument | Nimeke = 310 Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on| Tekijä = Tauno Wäinölä| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = evl.fi| Julkaisija = EVL| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref> Onni Kurvisen tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kokoelman toimitti ja julkaisi [[Turun ruotsalainen seurakunta|Turun ruotsalaisen seurakunnan]] kappalainen, myöhemmin [[Ulvila]]n kirkkoherrana toiminut [[Bengt Jakob Ignatius]]. Virret ovat useiden henkilöiden kirjoittamia tai ruotsista kääntämiä. Ignatius ja Achrenius olivat kuitenkin samanhenkisiä heränneitä ja hyviä ystäviä, joten Achrenius on mahdollisesti osallistunut toimintaan.<ref name="kb" />
== Perhe ==
Achreniuksen puoliso vuodesta 1776 oli kuninkaallisen sihteerin Abraham Sahlstedtin tytär Kristina Katarina. He saivat kymmenen lasta. Heistä Anders Johan Achrenius (1778–1819) toimi Naantalin pormestarina. Poika Otto Jonathan Achrenius (1782–1849) tuli ylioppilaaksi, mutta sairastui mielisairauteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11383 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Johathan Achrenius| Tekijä = Yrjö Kotivuori| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Verkkojulkaisu 2005 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
|