Ero sivun ”The Alan Parsons Project” versioiden välillä

Parsons ja Woolfson olivat yhtyeen ainoat varsinaiset jäsenet. Heidän lisäkseen yhtyeen jokaisella albumilla soitti kitaristi [[Ian Bairnson]]. Muita pitkäaikaisia jäseniä olivat basisti [[David Paton]] ja orkestraatioista vastannut Andrew Powell. Osa yhtyeen soundia olivat vaihtuvat laulusolistit, joihin kuuluivat muun muassa [[Colin Blunstone]], [[Chris Rainbow]], [[Arthur Brown (muusikko)|Arthur Brown]] ja [[GaryClare BrookerTorry]]. Yhtyeen suurimmat hitit ”[[Time (The Alan Parsons Projectin kappale)|Time]]”, ”[[Eye in the Sky (kappale)|Eye in the Sky]]” ja ”[[Don’t Answer Me]]” lauloi kuitenkin Eric Woolfson. Tunnettuja ovat myös [[Lenny Zakatek]]in laulamat ”[[I Wouldn’t Want to Be Like You]]” ja ”[[Games People Play (The Alan Parsons Projectin kappale)|Games People Play]]”.

Vuoden 1979 albumin ''[[Eve (The Alan Parsons Projectin albumi)|Even]]'' oli alkujaan tarkoitus kertoa historian merkittävistä naisista, kuten [[Jeanne d’Arc]]ista. Lopullinen albumi käsitteli kuitenkin laajemmin naiseutta ja naisten kohtaamia vaikeuksia maailmassa, jossa päätöksiä tekevät lähinnä miehet.<ref name="Eve">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-alan-parsons-project.com/eve | Nimeke = Eve (1979) | Julkaisu = The Alan Parsons Project -verkkosivut | Viitattu = 12.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Woolfson oli pettynyt albumin kansikuvaan, joka esittää hunnutettuja, arpien ja paiseiden peittämiä naisia.<ref name="Eve"/> Monet albumin sanoituksista oli kirjoitettu [[sovinismi|sovinististen]] hahmojen näkökulmasta, ja niillä ”You Lie Down with Dogsin” ja ”I’d Rather be a Manin” kaltaisia nimiä. ''Eve'' sai mainetta naisvihamielisenä albumina, ja esimerkiksi rock-kriitikko [[Robert Christgau]] kuvaili yhtyeen jäseniä tusinatavaraa tuottaviksi ”[[taiderock]]-eunukeiksi”, joiden seksuaalinen turhautuminen on ilmeisen ansaittua.<ref name="Eve"/><ref>Christgau 1981; ”Mr. X.”, 2010; Levine, 2009.</ref> Kohusta huolimatta albumi menestyi varsin hyvin ja myi Kanadassa jälleen platinaa sekä lukuisissa muissa maissa kultaa.<ref name="Kanada"/><ref name="Saksa"/><ref name="RIAA"/><ref name="Espanja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mediafire.com/file/x263f6daopkswo8/Spanish_certifications_for_1979-1990.pdf/file | Nimeke = Sólo Éxitos 1959–2002 Año A Año: Certificados 1979–1990 | Selite = Spanish certifications for 1979-1990 [PDF]. | Julkaisija = Iberautor Promociones Culturales | Viitattu = 17.2.2020 | Kieli = {{es}} }}</ref> Se sai myös Grammy-ehdokkuuden parhaiten tuotetusta albumista.<ref name="Timeline"/> Nykyään ''Eveä'' pidetään kuitenkin yleisesti APP:n huonoimpana 1970-luvun albumina.<ref>{{VerkkoviiteMiler | Osoite = http2004b://www.progarchives.com/album.asp?id=1094 | Nimeke = EVE – The Alan Parsons Project -verkkosivut | Tekijä = Miler, Ben (”Proghead”) | Julkaisu = Prog Archives | Selite = ”Often referred to as the ALAN PARSONS PROJECT's worst album of the 1970s.” | Ajankohta = 29.10.2004 | Viitattu = 12.2.2020 | Kieli = {{en}} }})</ref>

''Eye in the Skyn'' julkaisun jälkeen yhtyeen suosio alkoi laskea, vaikka se säilyttikin uskollisen kulttiyleisön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.allmusic.com/artist/the-alan-parsons-project-mn0001176481/biography | Nimeke = Allmusic: The Alan Parsons Project – (Artist Biography by Rovi Staff) | Julkaisu = Allmusic | Viitattu = 1220.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Myös yhtyeen taiteellisen tason katsotaan alkaneen laskea 1980-luvun puolivälistä alkaen.<ref>DeGagne: ''Stereotomy''. (”It seems as though the Alan Parsons Project's conceptual grandeur began to lose its potency right around the mid-'80s.”)</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.allmusic.com/artistalbum/thestereotomy-alan-parsons-project-mn0001176481/discographymw0000191228 | Nimeke = Allmusic:Alan Parsons / The Alan Parsons Project: –Stereotomy Discography| byTekijä Rovi= StaffDeGagne, Mike | Julkaisu = Allmusic | Selite = ”It seems as though the Alan Parsons Project's conceptual grandeur began to lose its potency right around the mid-'80s.” | Viitattu = 12.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

''Even'' myötä APP:n musiikki siirtyi aiempaa kaupallisempaan suuntaan,<ref>Tuffnell 2013a. Christgau 1981.: (”Musically, this is a step toward schlock that knows its name.”)</ref> ja tämä suuntaus voimistui 1980-luvun julkaisuissa. ''Eye in the Skysta'' alkaen yhtyeen albumit edustavat lähinnä radioystävällistä rock- ja pop-musiikkia. Niitä on kuvailtu esimerkiksi [[soft pop]]iksi, soft rockiksi ja [[aikuisrock]]iksi. Erityisesti ''Eye in the Sky'' keskittyi melodian sijaan tekstuuriin, ja sen nimikappale muistuttaa tyylillisesti [[dream pop]]ia.<ref name="Erlewine: Eye in the Sky"/><ref>Nelson 2007; Miller 2005.</ref> APP:n 1980-luvun puolivälissä julkaisemilla albumeilla on vaikutteita myös tuolloin suositusta [[synthpop|syntikkapopista]]. Progressiivisia elementtejä yhtyeen viimeisillä levyillä ei enää juurikaan ollut.<ref>{{VerkkoviiteTuffnell |2013a Osoite = http://www.progarchives.com/album.asp?id=1098 | Nimeke = VULTURE CULTURE – The Alan Parsons Project | Tekijä =ja Tuffnell, Scott (”AtomicCrimsonRush”) | Julkaisu = Prog Archives | Ajankohta = 222013b.1.2013 | Selite = ”’Vulture Culture’ is 80s synth pop at its lowest degree, without a shred of the prog resonances that used to permeate each Alan Parsons Project album leading to the 80s.” | Viitattu = 18.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.progarchives.com/album.asp?id=1100 | Nimeke = GAUDI – The Alan Parsons Project | Tekijä = Miler, Ben (”Proghead”) | Selite = ”There are some more ’80s synth-pop type numbers such as ’Too Late’, ’Standing on Higher Ground’ and ’Money Talks’.” | Julkaisu = Prog Archives | Ajankohta = 27.4.2004 | Viitattu = 18.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Koska The Alan Parsons Projectin albumit sekoittivat eri tyylilajeja, radiokanavien oli helppo poimia niiltä oman yleisönsä makuun sopivaa musiikkia, mikä lisäsi yhtyeen suosiota.<ref>Miller 2005.</ref>

Luettelo sisältää vain merkittävimmät The Alan Parsons Projectin albumeilla esiintyneet muusikot. Yksittäisissä kappaleissa esiintyneitä laulajia ei mainita, vaikka he olisivat tunnettujakin. {{Järjestä}}