Ero sivun ”Rautakaarti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p noin sitten
väliotsikoita ym. pientä
Rivi 2:
'''Rautakaarti''' ({{k-ro|Garda de Fier}}) oli [[Romania]]ssa vuosina 1927–1941 toiminut [[Nationalismi|äärinationalistinen]], [[fasismi|fasistinen]] ja [[Antisemitismi|antisemitistinen]] puolue.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/topic/Iron-Guard Iron Guard] {{en}} ''Encyclopædia Britannica''. Viitattu 19.2.2020.</ref> Useimmista tuon ajan eurooppalaisista [[äärioikeisto]]laisista liikkeistä poiketen Rautakaartin aatemaailmassa korostuivat voimakkaasti myös [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kristinusko]] ja nationalistinen mystiikka. Puolueen alkuperäinen nimi oli '''Arkkienkeli Mikaelin legioona''' (''Legiunea Arhanghelului Mihail''), ja sen kannattajia kutsuttiin muun muassa legioonalaisiksi tai vihreäpaidoiksi.<ref name="SNL">Jardar Seim: [https://snl.no/Jerngarden Jerngarden] {{no}} ''Store norske leksikon'' 23.5.2018. Viitattu 19.2.2020.</ref>
 
==Historia==
Puolueen perusti [[Corneliu Zelea Codreanu]] vuonna 1927 nimellä Arkkienkeli Mikaelin legioona ja se tunnettiin yleisesti ”legioonana”.<ref name="brit" /> Kyseessä oli aluksi opiskelijaliike.<ref name="EJ">[https://www.encyclopedia.com/religion/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/iron-guard Iron Guard] {{en}} ''Encyclopaedia Judaica'', Encyclopedia.com. Viitattu 19.2.2020.</ref> Codreanu oli tätä ennenaiemmin toiminut professori [[A. C. Cuza]]n johtamassa Kansallisen kristillisyyden puolustuksen liitto (LANC) -nimisessä antisemitistisessä ja [[Antikommunismi|antikommunistisessa]] puolueessa.<ref name="brit2">[https://www.britannica.com/biography/Corneliu-Codreanu Corneliu Codreanu] {{en}} ''Encyclopædia Britannica''. Viitattu 19.2.2020.</ref> Vuonna 1930 Codreanu perusti puolueelleen Rautakaarti-nimisen sotilaallisen siiven, ja tätä nimeä alettiin yleisesti käyttää myös itse puolueesta.<ref name="brit" /><ref name="brit2" /> Romanian hallitus lakkautti puolueen ensi kerran vuonna 1931 ja toistamiseen joulukuussa 1933, mutta toiminta käynnistettiin uudelleen peitenimellä ”Kaikki isänmaalle” (''Totul Pentru Ţară''). Vuoden 1937 parlamenttivaaleissa se sai noin 16 prosenttia äänistä ja oli kannatukseltaan Romanian kolmanneksi suurin puolue. Kuningas [[Kaarle II (Romania)|Kaarle II]] lakkautti Rautakaartin jälleen siirtyessään diktatoriseen hallintoon tammikuussa 1938.<ref name="brit" /><ref name="brit2" /><ref name="SNL" /> Puolueen johtaja Codreanu vangittiin huhtikuussa ja surmattiin marraskuussa 1938 vankilasiirtoon liittyneen lavastetun pakoyrityksen yhteydessä.<ref name="brit2" />
 
Kaarle II:n luovuttua kruunusta Rautakaarti oli 1940–1941 mukana kenraali [[Ion Antonescu]]n johtamassa [[Kansallinen legioonalaishallitus|Kansallisessa legioonalaishallituksessa]], jossa puolueen uusi johtaja [[Horia Sima]] toimi varapääministerinä. Valtataistelu johti tammikuussa 1941 Rautakaartin vallankaappausyritykseen ja [[Romanian sisällissota (1941)|kolmipäiväiseen sisällissotaan]], jonka Rautakaarti hävisi Antonesculle ja tätä tukeneille Romanian ja [[Natsi-Saksa|Saksan]] armeijoille. Sen jälkeen liike murskattiin lopullisesti ja Sima joutui pakenemaan maasta.<ref name="brit" /><ref name="SNL" /><ref>[https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/j%C3%A4rngardet Järngardet] {{sv}} ''Nationalencyklopedin''. Viitattu 19.2.2020.</ref> Hän johti syksyllä 1944 lyhytikäistä saksalaismielistä pakolaishallitusta [[Wien]]issä.<ref name="EJ" />
 
==Juutalaisvainot==
Rautakaartin kannattajat hyökkäilivät sen perustamisesta alkaen väkivaltaisesti Romanian [[Juutalaiset|juutalaisia]] ja näiden omaisuutta vastaan. Kesästä 1940 alkaen puolue suoritti juutalaisten joukkomurhia, erityisesti [[Moldova (historiallinen alue)|Moldovassa]]. Kansallinen legioonalaishallitus sääti myös juutalaisvastaisia lakeja. Tammikuun 1941 kapinan aikana rautakaartilaiset surmasivat noin 150 juutalaista, joista 120 pääkaupungissa [[Bukarest]]issa. Kesäkuussa 1941 entisiä rautakaartilaisia osallistui hallituksen joukkojen kanssa [[Iașin pogromi]]in.<ref name="EJ" />
 
==Poliittiset murhat==
==Murhat==
Rautakaartin iskuryhmät salamurhasivat useita merkittäviä henkilöitä, mukaan lukien neljä Romanian pääministeriä. ''Nicadori''-niminen iskuryhmä murhasi puolueen tukahduttamista yrittäneen pääministeri [[Ion G. Duca]]n vuonna 1933, ''Decemviri''-iskuryhmä paloittelumurhasi Rautakaartista eronneen poliitikon [[Mihai Stelescu]]n vuonna 1936 ja ''Răzbunători''-iskuryhmä murhasi pääministeri [[Armand Călinescu]]n vuonna 1939. ''Nicadorin'' kolme ja ''Decemvirin'' kymmenen jäsentä surmattiin vankilassa samassa yhteydessä Codreanun kanssa marraskuussa 1938. Rautakaartin ollessa Antonescun hallituksessa sen kannattajat murhasivat marraskuussa 1940 useita vastustajiaan, mukaan lukien entiset pääministerit [[Nicolae Iorga]]n ja [[Gheorghe Argeșanu]]n. Suurin osa murhista tapahtui niin sanotussa [[Jilavan vankilan joukkomurha]]ssa.<ref>Michael Newton: ''Famous Assassinations in World History: An Encyclopedia'', s. 69, 120–121, 827. ABC-CLIO 2014. [https://books.google.fi/books?id=F4-dAwAAQBAJ&hl&pg=PT120 Google Books]</ref>