Ero sivun ”Itä-Berliini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Sodan jälkeen Berliini jaettiin neljään [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeeseen]], joista Itä-Berliini oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vyöhyke. Loput kolme vyöhykettä olivat [[liittoutuneet|länsiliittoutuneiden]] hallinnassa; pohjoinen vyöhyke [[Ranska]]n, läntinen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] ja eteläinen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] hallinnassa. Vuonna 1948 kaupunki jakautui virallisesti kahtia, kun Neuvostoliitto ei tunnustanut [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|sosiaalidemokraatti]] [[Ernst Reuter]]in valintaa pormestariksi ja asetti vyöhykkeelleen oman pormestarinsa.
 
[[Saksan demokraattinen tasavalta]] (DDR) piti koko Berliiniä pääkaupunkinaan (muodossa ''Berlin, Hauptstadt der DDR''); käytännössä tosin pääkaupunkina toimi vain Itä-Berliini. Myös voittajavaltojen kesken Berliinin oikeudellinen status oli kiistanalainen. Länsiliittoutuneiden tulkinnan mukaan koko Berliinissä ylintä valtaa käytti neljä miehitysvaltaa eikä kumpikaan Saksa; Neuvostoliitto puolestaan katsoi, että Itä-Berliini kuului DDR:n alaisuuteen ja että miehitystila jatkui ainoastaan [[Länsi-Berliini]]ssä.
 
Itä- ja Länsi-Berliinin välinen raja oli auki vuoteen 1961 asti, jolloin DDR rakensi [[Berliinin muuri]]n, joka sinetöi kaupungin kahtiajaon. Muurin murruttua 1989 ja Saksan jälleenyhdistyttyä vuotta myöhemmin Berliinikin yhdistyi jälleen ja palasi koko Saksan pääkaupungiksi.