Versio 6. helmikuuta 2019 kello 16.47 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 228 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.23.35.63) ja palautettiin versio 17334462, jonka on tehnyt 4shadowwBOT ← Vanhempi muutos		Versio 18. helmikuuta 2020 kello 13.52 muokkaa kumoa Ppntori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 96 515 muokkausta →‎Maantiedettä: kh Uudempi muutos →
Rivi 11: == Maantiedettä == Maantieteellisen määritelmän mukaan Juutinrauma käsittää Tanskan [[Sjælland~~\|Sjællandin~~]]in ja Ruotsin [[Skåne]]n välisen vesialueen, jonka rajana pohjoisessa on [[Gilleleje]]n ja [[Kullen]]in niemen välinen linja, etelässä [[Stevns]]in majakan ja [[Skanör med Falsterbo\|Falsterbon]] välinen. Salmi on näin 118 ~~kilometrä~~kilometriä pitkä. Kapeimmillaan se on 3,5 kilometriä leveä [[Helsingør]]in ja [[Helsingborg]]in välillä, leveimmillään 40 ~~kilometrä~~kilometriä. Suurin syvyys on 50 metriä [[Ven]]in saaren lähellä, ja matalin Itämeren ja Kattegatin välinen kynnys vain 10 metriä. Tämä Drogdenin-Limhamnin kynnys säätelee paljolti [[Suolapulssi\|suolaisen meriveden pääsyä Itämereen]]. Pohjan laatu ja veden suolaisuus vaihtelevat paljon salmessa, matalissa lahdissa on hiekkapohja ja vähäsuolaista Itämerestä peräisin olevaa murtovettä, syvemmällä on savi- ja mutapohjia ja painavampaa Kattegatista peräisin olevaa vettä. Veden virtaussuunta on useimmiten pohjoiseen, ulosvirtaava Itämeren murtovesi on merivettä kevyempää ja ulosvirtaus tapahtuu näin pintakerroksissa. Veden kerrostunut suolapitoisuus säätelee vastaavasti meri- ja murtovesieliöiden esiintymistä salmen eri osissa. Salmen pohjoisosassa 30 metrin syvyydessä on Knähakenin vedenalainen luonnonsuojelualue, jonka mereistä lajirunsautta on verrattu koralliriuttoihin. Myös Falsterbon niemen ympäristö salmen kaakkoiskulmassa on vastaavasti merensuojelualue.

Ero sivun ”Juutinrauma” versioiden välillä