Ero sivun ”Olympiakisojen taidekilpailut” versioiden välillä

lähteitä
p (kh)
(lähteitä)
[[Kuva:Amsterdam Olympisch Stadion.jpg|thumb|Jan Wilsin suunnittelema Amsterdamin stadion sai kultamitalin vuonna 1928, ja sitä käytettiin samana vuonna olympiakisoissa.]]
'''Taidekilpailuja''' pidettiin [[olympialaiset|olympiakisojen]] yhteydessä vuosina 1912–1948. Kilpailut olivat olympialiikkeen perustajan [[Pierre de Coubertin]]in ajatus. Mitaleita jaettiin [[urheilu]]n innoittamille taideteoksille. [[Taide|Taiteenaloja]] olivat [[arkkitehtuuri]], [[kirjallisuus]], [[musiikki]], [[maalaustaide]] sekä [[kuvanveisto]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thevintagenews.com/2016/08/18/priority-1912-1948-olympic-games-gave-medals-writers-painters-musicians/|nimeke=From 1912 to 1948 the Olympic Games gave out medals to Writers, Painters, Musicians|tekijä=Patrick, Neil|julkaisu=The Vintage News|ajankohta=18.8.2016|julkaisija=Timera Media|viitattu=17.2.2020|kieli={{en}}}}</ref>
 
Vuonna 1951 [[Kansainvälinen olympiakomitea]] (KOK) ilmoitti toivomuksenaan, että taidekilpailut järjestetään myös Helsingin olympiakisojen yhteydessä seuraavana vuonna. Kilpailujen järjestelytoimikunta vastasi, että aikaa taidekilpailujen järjestämiseen oli liian vähän, eikä Helsingissä kilpailtu enää taidelajeissa.
Suomi sai olympiakisojen taidelajeissa yhteensä viisi mitalia:
 
* Berliinissä 1936 [[kirjailija]] [[Urho Karhumäki]] kultaa kirjallisuuden epiikkasarjassa teoksella ''Avoveteen''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7489|nimeke=Karhumäki, Urho (1891 - 1947)|julkaisu=Kansallisbiografia|julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)|viitattu=17.2.2020}}</ref>
* Lontoossa 1948 [[runoilija]] ja suomentaja [[Aale Tynni]] kultaa kirjallisuuden lyriikkasarjassa runolla ''Hellaan laakeri''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/07/aale-tynni-voitti-olympiakullan-muoniossa|nimeke=Aale Tynni voitti olympiakullan Muoniossa|tekijä=Lindfors, Jukka|julkaisu=Uutiset|ajankohta=7.5.2008|julkaisija=Yleisradio (Yle)|viitattu=17.2.2020}}</ref>
* Lontoossa 1948 [[arkkitehti]] [[Yrjö Lindegren]] kultaa arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnitelmalla ''[[Varkaus (kaupunki)|Varkauden]] urheilukeskukseksi''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2018/11/yrjolindegren.pdf|nimeke=Yrjö Lindegren|julkaisija=Suomen olympiakomitea|viitattu=17.2.2020}}</ref>
* Lontoossa 1948 [[säveltäjä]] [[Kalervo Tuukkanen]] hopeaa musiikin orkesterisävellysten sarjassa teoksella ''Karhunpyynti.''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ksml.fi/kulttuuri/Kalervo-Tuukkasen-Karhunpyynti-Hopeaa-s%C3%A4vellyskisassa-1948/302840|nimeke=Kalervo Tuukkasen Karhunpyynti: Hopeaa sävellyskisassa 1948|tekijä=Tuomaala, Tomi|julkaisu=Keskisuomalainen|ajankohta=15.12.2014|julkaisija=Mediatalo Keskisuomalainen|viitattu=17.2.2020}}</ref>
* Lontoossa 1948 arkkitehti [[Ilmari Niemeläinen]] pronssia arkkitehtuurin asemakaavasarjassa suunnitelmalla ''[[Kemi]]n urheilukeskukseksi''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/urheilukeskus-nappasi-olympiapronssia/320410/|nimeke=Urheilukeskus nappasi olym­piap­rons­sia|tekijä=Aho, Esko|julkaisu=Kulttuuri|ajankohta=16.7.2008|julkaisija=Kaleva Media|viitattu=17.2.2020}}</ref> Niemeläinen osallistui kisoihin myös uimahyppääjänä ja sijoittui kerroshypyissä 19:nneksi.
 
== Taidekilpailuista kulttuuriohjelmiin ==
12 121

muokkausta