Ero sivun ”Al-Andalus” versioiden välillä

100 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
Arabivalloituksella oli myös kielteisiä puolia. Valloitus katkaisi Iberian niemimaan satavuotiset siteet Eurooppaan, kun niemimaa liitettiin osaksi persialais-arabialaista kulttuuripiiriä. Arabivalloitus ei tuonut tullessaan suvaitsevaisuutta tai rauhaa edes miehitystä seuranneiden myllerrysten jälkeen. Valloitusta seurasi satoja vuosia kestänyt yhtämittainen väkivalta, jota kesti arabivallan loppuun asti. Jatkuvaa hävityssotaa käytiin pohjoisen kristittyjä valtioita vastaan, sillä vuosittainen ''jihad'' kuului hallitsijoiden uskonnollisiin velvollisuuksiin. Arabivalta oli myös sisäisesti epävakaa, sillä se perustui klaanijärjestelmään, jossa perheet ja klaanit yhtenään kamppailivat vallasta. Juutalaisten lisäksi valtaenemmistönä ollut kristillinen väestö joutui ''dhimmeinä'' uskontonsa takia sorrettuun asemaan. Arabimiehityksen luoma etninen kirjavuus johti jatkuviin sisällissotiin valtaapitävien arabien, berbereiden ja ''saqalibojen'' eli orjasotilaiden ja eunukkien välillä. Valloittajat veivät siten alueen sotaan ja hävitykseen, joista päästiin ensimmäisen kerran eroon vasta kun vieraat oli satoja vuosia myöhemmin karkotettu takaisin Pohjois-Afrikkaan.<ref>Collins, 1989, s. 6–22</ref>
 
Euroopassa on yleistynyt käsitys, että Espanjan arabivalta oli alueelle siunaus. Tietokirjat kertovat, että kristillinen ja juutalainen kulttuuri nousivat Espanjassa kukoistukseen ”muslimien menestyksekkään ''dhimmi'' -järjestelmän alaisena”.<ref>Aukrust ja Skulstad Storrhaugin, 2017, 295 mukaan</ref> Unescon mukaan "''Läpi koko islamilaisen kauden Al-Andalus oli huomattava esimerkki ja merkittävä esikuva suvaitsevaisuudelle''."<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Benchrifa, M.|Nimeke=Al-Andalus: tolerance and convergence. Teoksessa: D. Diene (toim.) The routes of Al-Andalus. Spiritual convergence and intercultural dialogue (s. 15–17)|Vuosi=2001|Sivu=15|Julkaisija=Unesco|www=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426|www-teksti=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426|Tiedostomuoto=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426}}</ref> Norjalaiset Knut Aukrust ja Dorte Skulstad jopa ehdottivat, että vuonna 2011 olisi vietetty kansainvälistä juhlavuotta vuonna 711 tapahtuneen Espanjan muslimivalloituksen kunniaksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Helge Storhaug|Nimeke=Islam. Yhdestoista vitsaus|Vuosi=2017|Sivu=294|Julkaisija=Kiuas Kustannus}}</ref> Espanjalaiset viettävät kuitenkin mieluummin muslimien maastakarkottamisen vuosipäivää 2. tammikuuta (''Dia de la Toma),'' jolloin viimeinen muslimivaltio eli [[Granada (kuningaskunta)|Granadan emiraatti]] lakkasi olemasta.
[[Tiedosto:Al-Andalus732.jpg|thumb|Arabivalloitukset vuoteen 732 mennessä (vihreä).]]