Ero sivun ”Antisemitismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Islamilainen antisemitismi: osmanien valtakunta, 1856
→‎Islamilainen antisemitismi: uusi aika alkoi jo 1500-luvulla, korjataan sana; korjataan samalla linkityksiä
Rivi 115:
[[Koraani]]ssa on useita kohtia, joissa kehotetaan muslimeja surmaamaan juutalaiset, ”apinan jälkeläiset”, missä heitä näkyykin. Eräs tällainen surmakehotus on nykyisen palestiinalaisen islamistijärjestön [[Hamas]]in perustuskirjassa. Toisaalta Koraanissa kerrotaan Muhammadilla myös olleen juutalaisia ystäviä, ja yhden Koraanikohdan voi tulkita tarkoittavan Jumalan luvanneen [[Jerusalem]]in juutalaisille. Koraanista löytyy toisaalta vihamielisyyttä myös kristittyjä ja muita ei-muslimeja, erityisesti [[Pakanuus|pakanoita]], kohtaan.<ref>Laqueur 2006, s. 192.</ref>
 
Yleisesti ottaen juutalaiset saivat elää islamilaisessa maailmassa paremmassa turvassa kuin kristityn Euroopan juutalaiset. Heidän kohtelunsa vaihteli eri maissa, mutta etenkin [[Al-Andalus|maurien Espanja]] tunnetaan juutalaisen kulttuurin kukoistuskautena.<ref>Laqueur 2006, s. 192–194.</ref> Juutalaiset olivat kuitenkin muslimimaissa aina toisen luokan kansalaisia, [[Dhimmi|dhimmejä]] (”alistettu kansa”). He saivat harjoittaa uskontoaan omissa oloissaan, mutta he joutuivat maksamaan lisäveroa ja kärsivät monenlaisista rajoituksista, nöyryytyksistä ja epätasa-arvosta lain edessä.<ref>Turtiainen 2009, s. 148.</ref> Juutalaisia ei vihattu, vaan heitä halveksuttiin Muhammadin torjumisesta. Suoranaiset vainot ja joukkomurhat olivat melko harvinaisia, ja ne johtuivat usein paikallisista poliittisista syistä. Uuden ajan alun [[OttomaanienOsmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]] juutalaisten asema alkoi kohentua aikaisempaan nähden, silläja dhimmi-lainsäädäntö kumottiin vuonna 1856.<ref>Laqueur 2006, s. 192–194.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Juusola|Nimeke=Israelin historia|Vuosi=2014|Sivu=36|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
[[File:Allepo1947.jpg|thumb|Tuhottu synagoga Aleppossa 1947]]
Nykymuotoinen antisemitismi tuli islamilaiseen maailmaan 1800-luvulla kristittyjen arabien mukana. Muslimit oppivat syytökset juutalaisten tekemistä rituaalimurhista, minkä seurauksena [[DamaskusDamaskos|DamaskuksessaDamaskoksessa]] surmattiin juutalaisia 1840-luvulla. Sitä seurasi useita samankaltaisia tapauksia Pohjois-Afrikassa aina 1900-luvun vaihteeseen asti.<ref>Laqueur 2006, s. 194–196.</ref>
 
Ranskan valloitettua Pohjois-Afrikan 1800-luvulla juutalaiset saivat näissä maissa yhteiskunnallisen tasa-arvon ja [[Algeria]]ssa Ranskan kansalaisuuden. Tämä kuitenkin vieraannutti heidät arabiväestöstä ja vaikutti 1900-luvun loppupuolella antisemitismin nousuun.<ref>Barnavi, Eli (toim.): ''A Historical Atlas of the Jewish People'', s. 188–189. {{en}}</ref> Juutalaisten muutto [[Palestiina (alue)|Palestiina]]an nostatti arabien keskuudessa vastarintaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja [[sionismi]]n vastustus laajeni yleiseksi juutalaisvastaisuudeksi.<ref>Laqueur 2006, s. 194–196.</ref>
 
Toisen maailmansodan aikana [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiina]]n [[suurmufti]] [[Amin al-Husseini]] liittoutui Adolf Hitlerin kanssa juutalaisia vastaan.<ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Puolikuu+ja+hakaristi/aaHS20061112SI1KU02nnt?src=haku&ref=arkisto%2F Puolikuu ja hakaristi], Boris Salomon, Helsingin Sanomat 12.11.2006</ref><ref>Turtiainen 2009, s. 157–158.</ref> [[Israel]]in perustamisen jälkeen vuonna 1948 [[arabimaailma|arabimaissa]] puhkesi viha maiden suuria juutalaisväestöjä kohtaan, ja juutalaiset pakenivat [[Iran]]ia lukuun ottamatta kaikista alueen muslimimaista kahden vuosikymmenen aikana Israeliin ja jättivät suurimman osan omaisuudestaan taakseen.<ref>Prager & Telushkin 2003, s. 4.</ref>
 
== Nykyajan antisemitismi ==