Ero sivun ”Antisemitismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Islamilainen antisemitismi: Muhammedia koskeva kohta korvattu uudella
→‎Islamilainen antisemitismi: osmanien valtakunta, 1856
Rivi 115:
[[Koraani]]ssa on useita kohtia, joissa kehotetaan muslimeja surmaamaan juutalaiset, ”apinan jälkeläiset”, missä heitä näkyykin. Eräs tällainen surmakehotus on nykyisen palestiinalaisen islamistijärjestön [[Hamas]]in perustuskirjassa. Toisaalta Koraanissa kerrotaan Muhammadilla myös olleen juutalaisia ystäviä, ja yhden Koraanikohdan voi tulkita tarkoittavan Jumalan luvanneen [[Jerusalem]]in juutalaisille. Koraanista löytyy toisaalta vihamielisyyttä myös kristittyjä ja muita ei-muslimeja, erityisesti [[Pakanuus|pakanoita]], kohtaan.<ref>Laqueur 2006, s. 192.</ref>
 
Yleisesti ottaen juutalaiset saivat elää islamilaisessa maailmassa paremmassa turvassa kuin kristityn Euroopan juutalaiset. Heidän kohtelunsa vaihteli eri maissa, mutta etenkin [[Al-Andalus|maurien Espanja]] tunnetaan juutalaisen kulttuurin kukoistuskautena.<ref>Laqueur 2006, s. 192–194.</ref> Juutalaiset olivat kuitenkin muslimimaissa aina toisen luokan kansalaisia, [[Dhimmi|dhimmejä]] (”alistettu kansa”). He saivat harjoittaa uskontoaan omissa oloissaan, mutta he joutuivat maksamaan lisäveroa ja kärsivät monenlaisista rajoituksista, nöyryytyksistä ja epätasa-arvosta lain edessä.<ref>Turtiainen 2009, s. 148.</ref> Juutalaisia ei vihattu, vaan heitä halveksuttiin Muhammadin torjumisesta. Suoranaiset vainot ja joukkomurhat olivat melko harvinaisia, ja ne johtuivat usein paikallisista poliittisista syistä. Uuden ajan alun [[Ottomaanien valtakunta|OttomaanienOsmanien valtakunnassa]] juutalaisten asema alkoi kohentua aikaisempaan nähden, sillä dhimmi-lainsäädäntö kumottiin vuonna 1856.<ref>Laqueur 2006, s. 192–194.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Juusola|Nimeke=Israelin historia|Vuosi=2014|Sivu=36|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
[[File:Allepo1947.jpg|thumb|Tuhottu synagoga Aleppossa 1947]]