Ero sivun ”Al-Andalus” versioiden välillä

5 447 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
→‎Nykyaika ja tulevaisuus: Al-Andalus suvaitsevaisuuden ihannekuvana
(työstetään -malline)
(→‎Nykyaika ja tulevaisuus: Al-Andalus suvaitsevaisuuden ihannekuvana)
 
=== Nykyaika ja tulevaisuus ===
Muistona 700-luvun berberi-invaasiosta ovaton jääneetjäänyt monien kulttuurivaikutteiden ohella geneettiset jäljet asukkaiden perimään.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2668061/ |nimeke=The genetic legacy of religious diversity and intolerance: Paternal lineages of Christians, Jews, and Muslims in the Iberian peninsula.|tekijä=Adams, S. M. et al.|julkaisu=American Journal of Human Genetics, 83(6), s. 725–736|ajankohta=2008|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Afrikasta tulleiden muslimien lukumäärä on kuitenkin alkanut uudelleen kasvaa Pyreneitten niemimaalla. Vuonna 2016 heitä oli Espanjassa yli miljoona. Vuoteen 2050 mennessä islaminuskoisten lukumäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan 5–7 prosenttiin väestöstä eli kahteen tai kolmeen miljoonaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/ |nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|julkaisu =PEW Research Center| ajankohta=28.11.2017 }}</ref>
 
=== Al-Andalus suvaitsevaisuuden ihannekuvana ===
Muslimien lukumäärä on alkanut uudelleen kasvaa Pyreneitten niemimaalla. Vuonna 2016 heitä oli Espanjassa yli miljoona. Vuoteen 2050 mennessä islaminuskoisten lukumäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan 5–7 prosenttiin väestöstä eli kahteen tai kolmeen miljoonaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/ |nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|julkaisu =PEW Research Center| ajankohta=28.11.2017 }}</ref>
Keskiajan islamilainen al-Andalus tarjotaan usein esikuvaksi suvaitsevaisuuden voitosta ihmisten välisissä suhteissa. Historioitsijat eivät kuitenkaan jaa tätä käsitystä. Historioitsija Roger Collinsin mukaan al-Andalusissa ei koskaan ollut kuuluisaa suvaitsevaisuuden kultakautta. Hänen mukaansa elämä siellä muistutti Thomas Hobbesin kuvaamaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Collins, R.|Nimeke=Caliphs and Kings. Spain, 796-1031|Vuosi=2014|Sivu=1|Julkaisija=Wiley}}</ref> Klaaniyhteiskunnan jatkuvissa sodissa käytössä olivat keskiaikaiseen tapaan tappaminen, silpominen, omaisuuden tuhoaminen ja ryöstäminen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Klemettilä, H.|Nimeke=Keskiajan julmuus|Vuosi=2008|Sivu=43–84|Julkaisija=Atena}}</ref> Vaikka päiden irrottamista esiintyi myös kristityissä maissa, tapa huipentui al-Andalusissa. Mittava orjakauppa oli tuonut orjuuden huomattavaksi osaksi elämänmuotoa. Historioitsija Seraffin Fanjulin mielestä ylistetty ''convivencia'' oli brutaalia apartheidia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://newramblerreview.com/book-reviews/history/andalusia-or-the-legend-of-islamic-spain|nimeke=Andalusia, or The Legend of Islamic Spain|tekijä=Nirmal Dass|julkaisu=The New Rambler (Book Review)|ajankohta=20.4.2016|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Kaikesta huolimatta ihannekuva islamilaisesta Andalusiasta ja sen suvaitsevaisuudesta on luotu jopa kolmeen kertaan. Ensimmäisenä myytin loivat muslimit 1600-luvulla, toisen kerran juutalaiset 1800-luvulla ja kolmannen kerran kristityt 1900-luvulla. Ajatus kultakaudesta syntyi muslimien keskuudessa 1600-luvulla, kun islamilainen Espanja oli jo kaukainen muisto. Muslimihistorioitsijat loivat haavekuvan loistavasta menneisyydestä, missä menetettyä al-Andalusia katsottiin nostalgian hengessä. Esimerkki kaipuun täyttämästä kuvauksesta on vuonna 1632 kuolleen Ahmed al-Maqqarin teos ''”Parfyymin henkäys vihreän Andalusian oksalta”.'' <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Al-Maqqari|Nimeke=The history of the Mohammedan Dynasties of Spain. Volume 1. Kääntänyt P. de Gayangos.|Vuosi=1628–1630|Sivu=|Julkaisija=Google-kirjat|www=https://books.google.fi/books/about/The_History_of_the_Mohammedan_Dynasties.html?id=dRVlWhdJkZYC&redir_esc=y|Tiedostomuoto=}}</ref>
 
Seuraavan ihannekuvan loivat Euroopan juutalaiset 1800-luvulla. Tutkija Mark R. Cohen arvelee, että muslimihistorioitsijoiden kiiltokuva sai nostetta juutalaisilta 1800-luvulla reaktiona Euroopassa lisääntyneeseen antisemitismiin. Tällöin alettiin hakea esimerkkejä ajoista, jolloin myös Aabrahamin lapsilla oli arvostettu paikkansa yhteiskunnassa. Tähän tarpeeseen löydettiin keskiajan kadotettu paratiisi, jossa myös juutalaiset olivat päässeet korkeisiin virkoihin. ''Al-Andalus'' heitettiin eurooppalaisten kasvoille: jos barbaareina pidetyt muslimit pystyivät tähän, miksi ette te?<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mark R. Cohen|Nimeke=Under Crescent and Cross. The Jews in the Middle Ages|Vuosi=1994|Sivu=ix|Julkaisija=Princeton university Press}}</ref>
 
Kolmannen kerran Andalusian paratiisi löydettiin 1900-luvulla, kun länsimaissa syntyi ihanne monikulttuurisesta yhteiskunnasta, jossa eri uskonnolliset ryhmät ja kansallisuudet eläisivät onnistuneesti yhdessä. YK:n alajärjestö UNESCO on käyttänyt Andalusiaa esimerkkinä siitä, miten islam, juutalaisuus ja kristinusko elivät aikoinaan sovussa keskenään islamin alaisuudessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Benchrifa, M.|Nimeke=Al-Andalus: tolerance and convergence. Teoksessa: D. Diene (toim.) The routes of Al-Andalus. Spiritual convergence and intercultural dialogue|Vuosi=2001|Sivu=15–17|Julkaisupaikka=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426|Julkaisija=Unesco|www-teksti=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426|Tiedostomuoto=https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000114426}}</ref> Tässä kolmannessa aallossa al-Andalusin suvaitsevaisuutta on esitelty tietokirjoissa, jotka kuitenkin tyypillisesti ovat olleet kielitieteilijöiden eikä historioitsijoiden tekemiä. Sellaisia on esimerkiksi espanjan kielen professori Maria Rosa Menocal menestyskirja ''”Ornament of the World”'' (2002)<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Menocal, M.R.|Nimeke=Ornament of the world. How muslims, jews, and christians created a culture of tolerance in medieval Spain|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisija=Back Bay Books}}</ref>, jonka arvostelut toteavat: ”''Menocal näyttää meille harvinaisen hetken historiassa, jolloin muslimit, kristityt ja juutalaiset löysivät tavan elää yhdessä rauhan ja vaurauden ympäröiminä''”. <ref name=":3" /> Norjassa kielitieteilijät Knut Aukrust ja Dorte Skulstad) todistivat samaa teoksessaan ''”Spansk gullalder”''. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aukrust, K. & Skulstad, D.|Nimeke=Spansk gullalder og arven fra jøder og muslimer|Vuosi=2011|Sivu=|Julkaisija=Pax}}</ref> Kirjoittajien mukaan ”''kristityt, juutalaiset ja muslimit asuivat rinnakkain hedelmällisessä rinnakkainelossa''”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dagbladet.no/kultur/det-joslashdiske-og-muslimske-paradis/63455710|nimeke=Det jødiske og muslimske paradis Al-Andalus var en gang et møtested i forsøket på å bygge humanitet.|tekijä=Dorte Skulstad & Knut Aukrust|julkaisu=Dagbladet|ajankohta=24.12.2011|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
==Lähteet==