Ero sivun ”Toinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennus. |
ajatusviiva |
||
Rivi 43:
{{Pääartikkeli|[[Ruotsalaisten tulo Suomeen]]}}
[[Carl Fredrik Meinander|C.F. Meinander]] esitti vuonna 1983 artikkelissaan Suomen ruotsalaisasutuksen saaneen alkunsa Birger-jaarlin sotaretken yhteydessä.<ref>C.F.Meinander: Om svenskarnes inflyttningar till Finland. ''Historisk tidskrift för Finland'' 3/1983.</ref> Tällöin Suomen etelärannikolle annettiin nimeksi [[Uusimaa]]. Myös Etelä-Pohjanmaan rannikot saivat tuolloin ruotsalaisasutuksen. Ensimmäinen kirjallinen lähde ruotsalaisasutuksesta Suomen mantereelta on vuodelta 1303 ja ensimmäinen maininta ruotsalaisten maahanmuutosta on Eerikinkronikasta vuosilta
Tähän viittaa myös Harri Nevanlinnan havainto vuodelta 1985, jonka mukaan ruotsalaisasutuksen saapuessa Suomeen 1200-luvulla se oli miesvaltaista ja vähälukuista ja sekoittui nopeasti paikalliseen väestöön niin että valtaosa Suomen ruotsinkielisen väestön geeniperinnöstä on suomalaista perintönä sekoittumisvaiheen naispuolisesta väestöstä.<ref>Harri Nevanlinna: Suomen ruotsinkielisen väestön geneettinen tausta. ''Suomenruotsalaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa'', Helsingin yliopisto, Studia generalia 1985.</ref>
|