Ero sivun ”Toinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennus.
ajatusviiva
Rivi 43:
{{Pääartikkeli|[[Ruotsalaisten tulo Suomeen]]}}
 
[[Carl Fredrik Meinander|C.F. Meinander]] esitti vuonna 1983 artikkelissaan Suomen ruotsalaisasutuksen saaneen alkunsa Birger-jaarlin sotaretken yhteydessä.<ref>C.F.Meinander: Om svenskarnes inflyttningar till Finland. ''Historisk tidskrift för Finland'' 3/1983.</ref> Tällöin Suomen etelärannikolle annettiin nimeksi [[Uusimaa]]. Myös Etelä-Pohjanmaan rannikot saivat tuolloin ruotsalaisasutuksen. Ensimmäinen kirjallinen lähde ruotsalaisasutuksesta Suomen mantereelta on vuodelta 1303 ja ensimmäinen maininta ruotsalaisten maahanmuutosta on Eerikinkronikasta vuosilta 1320-13401320–1340, joka kertoo Birgerin asuttaneen maan ”kristityillä miehillä”. Tämä saattaa viitata siihen, että ainakin osa Birgerin sotajoukosta jäi Suomeen ja sai täältä maita palkkioksi osallistumisestaan sotaretkeen.<ref>vrt. Martti Linna, Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346–1996, s. 157–158, 195–202.</ref>
 
Tähän viittaa myös Harri Nevanlinnan havainto vuodelta 1985, jonka mukaan ruotsalaisasutuksen saapuessa Suomeen 1200-luvulla se oli miesvaltaista ja vähälukuista ja sekoittui nopeasti paikalliseen väestöön niin että valtaosa Suomen ruotsinkielisen väestön geeniperinnöstä on suomalaista perintönä sekoittumisvaiheen naispuolisesta väestöstä.<ref>Harri Nevanlinna: Suomen ruotsinkielisen väestön geneettinen tausta. ''Suomenruotsalaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa'', Helsingin yliopisto, Studia generalia 1985.</ref>