Ero sivun ”Meänkieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Eiköhän sana taivuteta näin tällaisessa kontekstissa. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
Siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty.<ref name=":0" /> Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen määritelmänä.<ref name=":0" /> Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuodon voi katsoa suomen murteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sitä pidetään erillisenä kielenä sen sosiaalis-kulttuurillisen merkityksen vuoksi.<ref name=":0" /> Monet meänkieltä tutkineet kielitieteilijät kuten apulaisprofessori Johanna Vaattovaara hyväksyvät tämän määritelmän.<ref name=":0" /> Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen [[vähemmistökieli|vähemmistökielen]] asema.<ref name=":0" /> Meänkieli ei kuitenkaan eroa suomen yleiskielestä oleellisesti enempää kuin suomen murteet.<ref name=":0" /> Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja suomen yleiskielen välillä on se, että sijamuotoja on kaksi vähemmän, koska [[komitatiivi]] (kuten suom. ''laseineen'') ja [[instruktiivi]] (kuten suom. ''lasein'') puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://meankielensanakirja.com/fi/explore/doman/270|nimeke=Tutki lånord-samiska {{!}} Meänkielen sanakirja|julkaisu=meankielensanakirja.com|viitattu=2019-12-06}}</ref>
Meänkieltä puhui Ruotsissa vuonna 2009 yhteensä noin 30 000 ja Suomessa Tornionlaakson murretta noin 30 000 henkeä.<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit</ref> Viime aikoina monet nuoret ovat alkaneet opiskella meänkieltä.<ref name="yle210919">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9458713|nimeke=On "cool" osata meänkieltä – Ruotsin Tornionlaakson kielet kuuluvat myös nuorten puheessa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tornionlaaksolaisten yhdistys STR-T puolestaan arvioi puhujamääräksi noin 75 000 ihmistä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Historia==
Rivi 34:
Ennen 1970-lukua [[Norrbottenin lääni]]n suomalaisilla ei kuitenkaan vielä ollut omaa kirjakieltä eikä juuri kukaan pitänyt puhumaansa kieltä muuna kuin suomen murteena. Vuodesta 1981 STR-T-yhdistys alkoi ajaa kielten puhujien asemaa.<ref name=":0" /> Kirjailija [[Bengt Pohjanen]] on voimaperäisesti pyrkinyt kehittämään meänkielen kirjakieltä ja kielioppia. Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani oli Pohjasen ''Lyykeri'', joka julkaistiin vuonna 1985. Ensimmäinen meänkielinen näytelmä oli myös Pohjasen kirjoittama ''Kuutot'' vuodelta 1987. [[Markuksen evankeliumi]] julkaistiin meänkielellä samana vuonna, ja loput evankeliumikäännökset valmistuivat vuonna 2000. Kieliopin perusteet, ''Meänkielen kramatiikki'' julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen.<ref name="tornio">Märsynaho/Tornion kirjasto 1997</ref> Meänkielen kirjallinen muoto noudattaa lähinnä Pajalassa ja Ylitornion kunnissa puhuttua murretta.
Ruotsin tornionlaaksolaisten valtakunnallisen liiton ehdotuksesta [[Ruotsin valtiopäivät]] päätti 2. joulukuuta 1999 tunnustaa Tornionlaakson [[suomalais-saamelaiset kielet|suomalais-saamelaisten kielten]] puhujat kansalliseksi vähemmistöksi. [[1. huhtikuuta]] [[2000]] tuli voimaan laki, jonka mukaan viidessä [[Norrbotten]]in läänin kunnassa ([[Haaparannan kunta|Haaparanta]], [[Kiiruna (kunta)|Kiiruna]], [[Jällivaaran kunta|Jällivaara]], [[Pajalan kunta|Pajala]] ja [[Ylitornion kunta|Ylitornio]]) saa käyttää sekä [[Suomen kieli|suomea]] että meänkieltä viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa asioimiseen sekä on oikeus saada opetusta ja hoitoa näillä kielimuodoilla. Meänkielen aseman virallistamisesta huolimatta sen käyttö etenkin nuorten keskuudessa on jatkuvasti vähentynyt. Erityisesti nuorempien kielenkäyttäjien asenteet meänkielen opetukseen ovat olleet skeptiset, ja he ovat kiinnostuneita saamaan suomen yleiskielen opetusta meänkielen sijaan
== Nykytilanne ==
Rivi 41:
Meänkieltä opetetaan Ruotsissa [[Luulajan teknillinen yliopisto|Luulajan teknillisessä yliopistossa]], [[Uumajan yliopisto]]ssa ja [[Tukholman yliopisto]]ssa. Lokakuun 2010 alusta alkaen on meänkieltä voinut lukea myös [[Romania]]n [[Universitatea Babeș-Bolyai|Babeș-Bolyain yliopistossa]]{{lähde|29.9.2019}}. Kieltä on voinut opiskella kouluissa ilman lähtötaitoja vuodesta 2015. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa järjestetään esimerkiksi meänkielisiä leirejä.
STR-T-yhdistyksen tavoitteena on muun muassa, että Ruotsin valtio asettaisi totuus- ja sovintokomission selvittämään meänkielisen vähemmistön asemaa ja kohtelua. Yhdistys on jättänyt
Meänkielelle on tehty musiikkisanoituksiakin. Yksi tunnetuimmista meänkielisistä yhtyeistä on reggae-musiikkia esittävä [[The Meänland]].<ref name=":0" />
| |||