Ero sivun ”Bouvier” versioiden välillä

2 351 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti korjasi mallineita.)
| rodunnimi=Bouvier
| kuva=Ygor Raiza.jpg
| alkuperämaa={{Ranska}} / {{Belgia}}
| määrä=Suomessa rekisteröity 2 109<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=191 Suomen Kennelliitto. ''Bouvier''. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016.] Haettu 11.8.2016.</ref>
| syntyaika=1910
| alkuperäinen käyttö=karjan vartiointi ja, paimennus, kärryjenveto, kirnun pyöritys
| nykyinen käyttö=seura-, vahti-, suojelu-, poliisi-, opas- ja vahtikoiraharrastuskoira
| elinikä=10-12 vuotta<ref name="akc">[https://www.akc.org/dog-breeds/bouvier-des-flandres/ Bouvier des Flandres]. American Kennel Club. Viitattu 15.2.2020.</ref>
| elinikä=
| lempinimet=flanderinpaimenkoira, Vlaamse koehond, Bouvierbouvier des Flandres, Flandrischer Treibhund, boyero de Flandes
| FCI=ryhmä 1 jaosLammas- ja karjakoirat<br>alaryhmä 2 Karjakoirat<br>#191
| paino=uros 35–40&nbsp;kg, <br>narttu 27–35&nbsp;kg
| korkeus=uros 62–68&nbsp;cm, <br>narttu 59–65&nbsp;cm
| värit=harmaa, juovikas (brindle) tai, hiilikko (charbonnée). Musta on myös sallittu, ei kuitenkaantai suositeltavamusta
}}
 
'''Bouvier''' ({{k-nl|Vlaamse koehond}}, {{k-fr|Bouvierbouvier des Flandres}}) on [[ranska]]lais-[[belgia]]lainen [[koira]]rotu [[Flanderi]]n maakunnasta. Bouvier on palveluskoirarotu ja se kuuluu [[FCI]]:n roturyhmään 1. Siitä käytettiin aiemmin suoraan ranskasta johdettua nimeä flanderinpaimenkoira ([[flaamin kieli|flaamin]] kielellä rodun nimi on vastaavasti "flaamienkarjakoira"). Nykyinen nimitys on hieman harhaanjohtava, koska bouviereita on kahta eri rotua: ''bouvier des flandres'' ja ''[[Ardennienkarjakoira|bouvier des ardennes]]''. Ensimmäinen bouvier rekisteröitiin Suomessa vuonna [[1974]] ja kasvatus alkoi vuonna [[1981]].
 
== LuonneUlkonäkö ==
Silmät ovat vaakasuorat, hieman soikeat ja väriltään mahdollisimman tummat (kuitenkin karvapeitteen sävyyn sointuvat). Korvat ovat luonnostaan riippuvat, kolmion muotoiset, puolipitkät ja kärjestään hieman pyöristyneet. Rodun alkuperäisseudulla ne on perinteisesti typistetty pystyiksi ja kolmionmuotoisiksi. Karvapeite on karhea, hyvin tuuhea, hieman pörröinen, kuiva ja kiilloton, noin 6 cm pitkä. Ylähuulessa se muodostaa viikset ja leuassa tuuhean parran. Sallitut väritykset ovat harmaa, juovikas (brindle), hiilikko (''charbonnée'') ja musta, joista viimeisin ei ole kuitenkaan toivottu. Urosten säkäkorkeus on noin 62-68 cm (ihanne 65 cm) ja narttujen 59-65 cm (ihanne 62 cm) - molemmilla sallitaan 1 cm:n poikkeama molempiin suuntiin. Urosten paino vaihtelee 35-40 kg ja narttujen 27-35 kg välillä.<ref name="skl">[https://www.kennelliitto.fi/files/bouvier Bouvier]. Suomen Kennelliitto, 16.11.2002. Viitattu 15.2.2020.</ref>
 
== Luonne ja käyttäytyminen ==
Luonteeltaan bouvier on rauhallinen, älykäs, tarmokas ja rohkea. Se on yhden perheen koira, eikä se ole aina kovin kiinnostunut vieraista. Bouvier vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin. Pentuna sille on selvästi näytettävä, mikä sen paikka on perheessä. Lisäksi bouvier vaatii hyvän peruskoulutuksen. Bouvierista voi saada hyvän kaverin palveluskoiraharrastukseen. Kun sille on tehnyt selväksi, kuka on perheen pää, ja että se on aina ihmisiä alempana, siitä saa mukavan kaverin melko pienillekin lapsille. Tosin on muistettava, että bouvier on suuri ja vahva koira, eikä sitä voi jättää lapsien kanssa yksin.
 
== Alkuperä ==
Bouvier on kotoisin flaaminkielisen [[Belgia]]n ja [[Ranska]]n rajaseuduilta, tarkemmin sanottuna [[Länsi-Flanderi]]sta ja [[Nord (departementti)|Nordin departementista]]. Se on sukua vanhoille belgialaisille karjakoirille, kuten niin ikään länsiflanderilaiselle [[roeselarenkarjakoira]]lle. Alun perin sitä kutsuttiin nimillä ''vuilbaard'' ("likainen parta"), ''koehond'' ("lehmäkoira") ja ''toucher de boeuf or pic'' ("karjanajaja").<ref name="akc"/>
 
1900-luvun vaihteessa bouvier sai osakseen kansainvälisten koiraharrastajien huomion, ja se esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyssä Brysselissä vuonna 1910. Belgialainen rotujärjestö perustettiin, ja belgialaiset ja ranskalaiset asiantuntijat laativat ensimmäisen rotumääritelmän vuonna 1912. Ensimmäisen maailmansodan alettua perinteiset paikalliset maatilat muuttuivat kuitenkin sotatantereeksi, minkä tuoksinnassa niillä työskennelleet koirat joko katosivat tai hävitettiin. Nykyisen rodun säilyminen oli Belgian armeijan ansiota, ja sen myötä rotu tuli tunnetuksi rohkeana ja älykkäänä sotakoirana. Rauhan aikana sitä käytettiin Euroopan poliisin palveluksessa ja sokeiden opaskoirana. Toisen maailmansodan jälkeen bouvier oli jälleen sukupuuton partaalla, mutta kotimaistaan lähteneet eurooppalaiset onnistuivat viemään jäljellä olleita yksilöitä Yhdysvaltoihin.<ref name="akc"/>
 
== Lähteet ==
3 709

muokkausta