Ero sivun ”Itävallan historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Itävalta Euroopan unionissa: päivitys |
→Itävalta Euroopan unionissa: päivitys |
||
Rivi 57:
Lokakuun [[Itävallan parlamenttivaalit 2017|2017 parlamenttivaalien]] voittajaksi nousi ÖVP, mutta myös maahanmuuttovastainen FPÖ lisäsi parlamenttipaikkojaan. Puolueet muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jota johti liittokansleri Kurz.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9982719|nimeke=Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kurzin hallitus riitautui toukokuussa 2019, kun FPÖ:n johtajasta [[Heinz-Christian Strache|Heinz-Christian Strachesta]] tuli julkisuuteen video, joka paljasti tämän olleen valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta, jonka hän tapasi Ibizalla. Uudet vaalit päätettiin pitää syyskuussa 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006113816.html|nimeke=Itävallan Kurzin luottamus mitataan maanantaina|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2019-05-21|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Hallituksen kaaduttua Itävallan väliaikaiseksi liittokansleriksi tuli toukokuun lopussa 2019 maan perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja [[Brigitte Bierlein|Birgitte Bierlein]], joka oli maan ensimmäinen naispuolinen liittokansleri. Hallituksessa oli lähinnä virkamiehiä ja uuden väliaikaisen hallituksen tehtävä oli johtaa maa ennenaikaisiin vaaleihin ja luovuttaa sitten hallitusvalta vaalien jälkeen valittavalle uudelle poliittiselle hallitukselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10809637|nimeke=Itävallan liittokansleriksi ensimmäistä kertaa nainen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Ibiza-skandaaliksi kutsuttujen tapahtumien seurauksena siis ÖVP:n ja FPÖ:n hallitusyhteistyö kriisiytyi ja maassa ajauduttiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin syyskuussa 2019. Vaaleissa entisen liittokansleri Kurzin johtama ÖVP sai vaalivoiton ja lisäsi kannatustaan yli viisi prosenttuyksikköä ja sai 37% äänistä. Suurin oppositio-puolue sosiaalidemokraattinen SPÖ sai huonoimman vaalituloksensa toisen maailmansodan jälkeen ja 22% äänistä, jossa oli laskua viisi prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Suurin häviäjä oli skandaalin ytimessä ollut oikeistopopulistinen Vapauspuolue FPÖ, joka sai 16% äänistä menettäen kannatuksestaan kymmenen prosenttiyksikköä. Edellisissä vaaleissa parlamentista tippuneet Vihreät tekivät komean paluun historiansa parhaalla vaalituloksella saaden 14% äänistä. FPÖ:n romahdukseen vaikuttivat Ibiza-skandaalin lisäksi puoluejohtaja Stracheen kohdistuneet epäilyt kulukorvausten väärinkäytöstä sekä se, että tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattava liittokansleri Kurz oli tullut tässä asiassa ikään kuin FPÖ:n tontille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10996202|nimeke=Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||