Ero sivun ”Tanskan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎1900-luvulta nykypäivään: kirj.virhe korjattu
Rivi 68:
Vaikka Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa itse mukana hallituksessa, keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamentaarisesta tuesta. Näin oli myös vaalikauden 2015-2019 vallassa oilleen Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Hallitus toteuttikin Tanskan kansanpuoleen linjan mukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin tiukkaa; burkan käyttö on kielletty, poliisille on annettu oikeus takavarikoda turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille on laadittu erillislait. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen ja karkotusta odottaville suunniteltiin perustaa asumisyhteisö asumattomalle saarelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/analyysi-tanskan-demarien-menestysresepti-on-kaksiraiteinen-maahanmuutto-kuriin-ja-hyvinvointivaltio-kunniaan/821485/|nimeke=Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Tanskan muut valtapuolueet omaksuivat pitkälti Tanskan kansanpuoleueen näkemykset maahanmuutosta. SosialidemokraattienSosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu [[Mette Frederiksen]] teki johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto luo sosialidemokraattiensosiaalidemokraattien perinteiseen äänestäjäkuntaan turvattomuuden tunnetta, joka vie äänestäjiä demareilta oikeistopopulisteille. Niinpä Tanskan sosialidemokraattiensosiaalidemokraattien omaksuma tiukka maahanmuuttopolitiikka ei eronnut enää millään kovin olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. SosialidemokraattienSosiaalidemokraattien tiukkaa maahanmuuttolinjaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Vaikka vuoden 2019 vaaleissa Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion, sikäli se oli laajemmassa katsannossa voittaja, että muut puolueet olivat omineet sen tiukan maahanmuuttopoliittisen linjan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/analyysi-tanskan-demarien-menestysresepti-on-kaksiraiteinen-maahanmuutto-kuriin-ja-hyvinvointivaltio-kunniaan/821485/|nimeke=Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Tanskan kansankäräjävaaleissa kesäkuussa 2019 oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion. Puolue sai vain 8,7 prosenttia äänistä, kun se oli saanut vuoden 2015 vaaleissa 21,1 prosenttia äänistä. Maahanmuuttoasioissa kansanpuolue jäi tavallaan oman menestyksenä vangiksi. Koska Tanska harjoitti jo erittäin kireää maahanmuuttopolitiikkaa ja niin keskustaoikeistolainen Venstre kuin sosiaalidemokraatitkin olivat omineet kansanpuolueen linjan omakseen, sille ei enää oikein jäänyt entiseen tapaan tilaa. Tanskan kansanpuolue oli saanut yhtä huonon vaalituloksen viimeksi 90-luvulla. Sosiaalidemokraatit ja Venstre onnistuivat menestyksellisesti yhdistämään kaksi äänestäjien suurinta huolta, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton. [[Sosiaalidemokraatit (Tanska)|Sosialidemokraatit]] saivat vaaleissa 25,9 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa kansankäräjille. Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin [[Venstre (Tanska)|Venstre]]-puolue nosti myös kannastustaan lähes neljä prosenttiyksikköä ja sai 23,4 prosenttia äänistä ja 43 paikkaa. Sosiaaliliberaali [[Radikaali Venstre|Radikale Venstre]] sai 8,6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa, [[Sosialistinen kansanpuolue]] taas sai 7,7, prosenttia ja 14 paikkaa. [[Yhtenäisyyslista|Enhedslisten]] (Yhtenäisyyslista, vihervasemmisto) sai 7,8 prosenttia ja 14 paikkaa. [[Konservatiivinen kansanpuolue]] sai 6,6 prosenttia äänistä ja 12 paikkaa. Yhteensä sosiaalidemokraattien johtama vasemmistoblokki sai 91 paikkaa ja Venstren johtama oikiestoblokki sai 75 paikkaa. Vasemmistoblokin sisällä sosiaalidemokraattien kannatus säilyi vuoteen 2015 verrattuna ennallaan, mutta sekä Radikale Venstre että Sosialistinen kansanpuolue lisäsivät selvästi kannatustaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10817901|nimeke="Ilmastotollot" jyräsivät ja populistit hävisivät Tanskan vaaleissa – Ylen toimittaja Kööpenhaminasta: Tanska on usein trendien aallonharjalla|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kesäkuussa 2019 sosiaalidemokraattien johtaja Mette Frederiksen muodosti yhden puolueen vähemmistöhallituksen, jolla oli muiden vasemmistoblokin puolueiden parlamentaarinen tuki. 41-vuotiaasta Frederiksenistä tuli samalla Tanskan historian nuorin pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10848255|nimeke=Sosiaalidemokraatit muodostavat Tanskan uuden hallituksen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>