Ero sivun ”Augustin Jean Fresnel” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kirjallisuutta: - lisätty luokkia
linkkien korjailua
Rivi 6:
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[10. toukokuuta]] [[1788]]
| syntymäpaikka =[[Broglie]], [[Ranska]]
| kuolinaika =[[14. heinäkuuta]] [[1827]]
| kuolinpaikka =[[Ville-d-Avry'Avray]], [[Ranska]]
| asuinpaikat =
| kansalaisuus =
Rivi 22:
| alaviitteet =
}}
'''Augustin-Jean Fresnel''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|10|5|1788|[[Eure]]|[[Ranska]]|14|7|1827|[[Ville-d'AvryAvray]]|[[Ranska]]}})<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopdia, 19. osa (Turgenev-Veriryhmät) | Sivu = 7635, art. Valo, laatikko Valon tutkijoita | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1981 | Tunniste = ISBN 951-1-05082-6}}</ref> oli ranskalainen insinööri, joka vaikutti merkittävästi valon aaltoteorian kehitykseen. Fresnel tutki valon käyttäytymistä sekä teoreettisesti että kokeellisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=234–235 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka= | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref>
 
Fresnel tunnetaan todennäköisesti parhaiten [[Fresnel-linssi]]en keksijänä. Niitä käytettiin ensiksi [[majakka|majakoissa]]<ref name=Ensyklopedia />, nykyisin monissa muissakin sovelluksissa.
Rivi 28:
==Elämäkerta==
 
Fresnel oli arkkitehdin poika, kotoisin [[Broglie]]staBrogliesta, nykyisen [[Eure]]n departementin alueelta. Aluksi hän oli hidas oppimaan, eikä vielä kahdeksan­vuotiaana osannut lukea{{lähde}}. Hän pääsi kuitenkin 12-vuotiaana [[Caen]]in École Centraleen ja 16 vuoden iässä [[École Polytechnique]]en<ref name=Silliman>{{verkkoviite | Osoite = http://www.encyclopedia.com/people/science-and-technology/physics-biographies/augustin-jean-fresnel | Nimeke = Fresnel, Augustin Jean | Sivusto = Encylopedia.com – Complete Dictionary of Scientific Biography | Kirjoittaja = Robert H. Silliman | Viitattu = 18.10.2017}}</ref>, jossa hän menestyi hyvin. Sieltä hän siirtyi kansalliseen silta- ja maantiekouluun (''École des Ponts et Chaussées'')<ref name=Silliman />. Hän toimi tie- ja vesirakennusinsinöörinä<ref name=Ensyklopedia /> [[Vendée]]n, [[Drôme]]n ja [[Ille-et-Vilaine]]n departementeissa, mutta koska hän oli kannattanut [[Bourbon]]eja vuonna 1814, hän joutui kotiarestiin<ref name=Ensyklopedia /> ja menetti virkansa [[Napoleon I|Napoleonin]] palatessa valtaan.<ref name=Silliman />
 
Kun monarkia toisen kerran palautettiin, hän sai toimen insinöörinä [[Pariisi]]ssa, jossa hän asui siitä lähtien suurimman osan elämästään. Hän ilmeisesti aloitti optiikan tutkimuksensa vuonna 1814, jolloin hän kirjoitti artikkelin valon [[Aberraatio (tähtitiede)|aberraatiosta]], mutta sitä ei koskaan julkaistu. Vuonna 1814 hän kirjoitti tutkielman [[diffraktio]]sta, ja sillä hän sai seuraavana vuonna [[Ranskan tiedeakatemia]]n palkinnon. Hän keksi erityisen linssityypin, [[Fresnel-linssi]]n, jolla voitiin korvata peilit majakoissa. Vuonna 1819 hänet nimitettiin majakoista vastaavaksi virkamieheksi. Vuonna 1823 hänet valittiin yksi­mielisesti tiede­akatemian jäseneksi, ja vuonna 1825 hän pääsi myös [[Royal Society of London]]in jäseneksi. Vuonna 1827, hänen ollessaan jo vakavasti sairaana, Royal Society myönsi hänelle Rumfordin palkinnon.
Rivi 42:
Fresnel esitti eräiden tähtitieteellisten havaintojen selittämiseksi hypoteesin, jonka mukaan liikkuva aine kuljetti [[valoeetteri|eetteriä]] mukanaan.
 
Käyttämällä kahta metallipeiliä, jotka muodostivat lähes 180 asteen kulman, hän sai kumotuksi [[diffraktio]]n vaikutuksen kokeessa, jolla [[F. M. Grimaldi]] oli tutkinut valoaaltojen [[interferenssi]]ä. Tämän hän katsoi vakuuttavasti vahvistavan, että valoaaltojen interferenssi oli selitettävissä aaltoteorian avulla.
 
Yhdessä [[François Arago]]n kanssa hän tutki myös polarisoitujen säteiden interferenssiä. Hän osoitti, että ympyräpolaroitunutta valoa voitiin saada [[Fresnelin särmiö]]ksisärmiöksi kutsutulla lasisärmiöllä, jossa on kaksi 126 asteen tylppää ja kaksi 54 asteen terävää kulmaa. Fresnel havaitsi ja selitti myös jännittyneiden kiteiden [[kahtaistaittavuus|kahtaistaittavuuden]].<ref name=Ensyklopedia />
 
== Lähteet ==