Ero sivun ”William Thomson” versioiden välillä

132 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
päivitys
(linkki pois)
p (päivitys)
| alaviitteet =
}}
'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] [[Belfast]], [[Irlanti]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]] [[Netherhall]], [[Skotlanti]]) oli brittiläinenirlantilais-skotlantilainen [[fyysikko]], [[matemaatikko]], insinööri ja [[keksijä]], joka tunnetaan erityisesti työstään [[termodynamiikka|termodynamiikan]] parissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=183–185 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Isbn= 978-951-672-358-0}}</ref> Hän tutki myös sähköä[[sähkö]]ä ja [[Analyysi (matematiikka)|matemaattista analyysiä]]. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimetty hänen mukaansa.
 
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow’n yliopisto.]]
 
Thomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori [[Belfastin yliopisto|Belfastissa]], ja hänestä tuli matematiikan professori [[Glasgow’n yliopisto]]on. William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838–1839 hän luki tähtitiedettä[[tähtitiede]]ttä ja kemiaa[[kemia]]a. Seuraavana lukuvuonna hän luki luonnonfilosofiaa, nykyiseltä nimeltään fysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan Pariisiin[[Pariisi]]in, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday|Faradayn]], [[Charles Augustin de Coulomb|Coulombin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissonin]] työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
 
Kelvin työskenteli Glasgow'n yliopistolla vuodesta 1846 alkaen.<ref name="MAC"/> Hän oli professori 1846–1899, dekaani 1901–1903 ja kansleri 1904–1907. Viidenkymmenenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7&nbsp;000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.<ref name="UG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universitystory.gla.ac.uk/biography/?id=WH0025&type=P | Nimeke = Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = University of Glasgow | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>
 
[[File:Atlantic_cable_Map.jpg|thumb|300px|left|Atlantin poikki kulkeneen tietoliikennekaapelin linjaus.]]
Thomson tutki signaalien vaimenemista pitkillä [[lennätin]]johtoreiteillä artikkelissaan ''On the theory of the electric telegraph'' (1855). Vuonna 1858 hän patentoi erittäin herkän lennätinvastaanottimen, jota käytettiin [[Transatlanttiset lennätinkaapelit|Atlantin poikki vedetyn lennätinkaapelin]] molemmissa päissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cntr.salford.ac.uk/comms/transatlanticstory.php | Nimeke = The Trans-Atlantic Telegraph Cable 150th Anniversary Celebration 1858–2008 | Tekijä = Nigel Linge | Ajankohta = | Julkaisija = University of Salford | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref> Thomson aateloitiin vuonna 1866 työstään Atlantin ylittävän kaapelin kanssa. Hän otti aatelisnimekseen Kelvin, joka tulee hänen laboratorionsa läheltä kulkeneesta River[[Kelvin (joki)|Kelvin]] nimisestä joesta Glasgow'n yliopiston vieressä.<ref name="MAC"/> Kelvin oli ensimmäinen, joka sai aatelisarvon tieteellisten saavutustensa takia.<ref name="WA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.westminster-abbey.org/our-history/people/william-thomson,-lord-kelvin | Nimeke = William Thomson, Lord Kelvin | Julkaisija = Westminster Abbey | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>
 
Kelvin on haudattu [[Westminster Abbey]]in, ja hänellä on siellä muistoikkuna, jonka lahjoittivat Englannin ja Amerikan insinöörit.<ref name="WA"/>