Ero sivun ”Liberaalikonservatismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu linkki 'sininen tulevaisuus' Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 11:
==Klassinen konservatismi ja talousliberalismi==
Historiallisesti, 1800- ja 1900-luvuilla, ''konservatismi'' sisälsi joukon periaatteita, jotka pohjautuivat vakiintuneiden [[perinne|perinteiden]] vaalimiseen, auktoriteetin kunniotukseen, ja uskonnollisiin arvoihin. Usein ajatellaan, että tämä ''klassisen konservatismin'' muoto ilmeni esimerkillisesti muun muassa [[Joseph de Maistre]]n ja [[Valistus|valistusajan]] jälkeisten [[paavi]]en kirjoituksissa. Silloinen ''liberalismi'' – jota nykyään kutsutaan [[klassinen liberalismi|klassiseksi liberalismiksi]] – kannatti sekä yksilön poliittista vapautta että vapaita markkinoita. Tämän tyylisiä ideoita edustivat [[Anders Chydenius]], [[John Locke]], [[Montesquieu]], [[Adam Smith]] ja [[John Stuart Mill]].
Tutkija Andrew Vincentin mukaan liberaalikonservatismin [[maksiimi]] on ”talous ennen politiikkaa”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vincent, Andrew | Nimeke=Modern political ideologies | Kappale=Conservatism | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Chichester, U. K. Malden, MA | Julkaisija=Wiley-Blackwell | Sivu=65–66 | Isbn=978-1-4051-5495-6}}</ref> On kuitenkin jonkinlainen yksimielisyys, että alkuperäiset liberaalikonservatiivit yhdistivät liberaaliin talousajatteluun konservatiiviset sosiaaliset asenteet, sovittaen aiemman [[Aristokratia|aristokraattisen]] käsityksen ihmisten välisistä "luonnollisista eroista" [[meritokratia]]n käytäntöihin – kuitenkin kritisoimatta synnynnäisiä etuoikeuksia (kuten sääty), kunhan yksilönvapaudet olivat taatut.
| |||