Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä

756 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
(kielenhuoltoa)
Nykyisin keskeisiä kansainvälisesti velvoittavia sopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan alueella [[Euroopan unioni|EU]]-[[direktiivi]]t<ref>[http://europa.eu/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver&COLLECTION=oj&SERVICE=all&LANGUAGE=fi&DOCID=2001l167 2001/29/EY (EYVL L 167) Tekijänoikeudet ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa]</ref>, Maailman henkisen omaisuuden järjestön [[WIPO]]n hallinnoimat yleissopimukset<ref>[http://www.edilex.fi/content/virallistieto/he/20040029/ HE 29/2004: Hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/kansainvaelinen_tekijaenoikeus_ja_sopimukset/?lang=fi | Nimeke = Kansainvälinen tekijänoikeus ja sopimukset| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref> ja [[WTO]]:n [[TRIPS]]-sopimus (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Tekijänoikeutta määrittelevät sopimukset tukevat toisiaan, jolloin uudet sopimukset tarkentavat edellisten jättämiä epäselvyyksiä. Muun muassa [[WIPO]]n yleiskokoukset ovat paneutuneet muutaman vuosikymmenen ajan tekijänoikeusjärjestelmän sopeuttamiseksi digitaaliseen ympäristöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/copyright/en/ | Nimeke = Copyright| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WIPO | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref>
 
Bernin sopimuksen mukaan tekijänoikeuden tuli kaikissa maissa olla voimassa vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta. Sopimus jätti kuitenkin valtioille mahdollisuuden säätää suoja-aika pidemmäksikin. Muutamissa Euroopan valtioissa suoja-ajaksi säädettiin 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja nykyisin näin on asiaa koskevan EU:n direktiivin mukaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa. Facebookin myötä nykyään Facebookissa on lukematon määrä käyttäjiä, enimmäkseen ihmisiä noin 70% ja eläimiä noin 30 %, joista kissoja on jopa 16 %, koiria 8% , kauriita 2% , peuroja 2%, karhuja 1% ja hirviä 1%.
 
==Tekijänoikeus Suomessa==
====Luonnollinen henkilö====
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1&nbsp;§.</ref> Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina [[luonnollinen henkilö]] eli ihminen tai eläin. [[Yhtiö]]illä ja muilla yhteisöillä (kuten [[yhdistys|yhdistyksillä]] tai [[säätiö]]illä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä siirtyneitä oikeuksia.<ref name="Harenko et al." /> Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Jos heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.<ref>Tekijänoikeuslaki 6&nbsp;§.</ref> Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä, kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilötolennot ja eliöt, joidenjotka toiminnastatodetaan voiitsestään toimiviksi, silloin syntyä monenlaista tekstiä ja dokumentoitua tietoa. Joskus jopa taulu itse voi synnyttä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten myös säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.<ref name="Harenko et al." />
Sekä laissa että muutoinkin puhutaan tekijästä myös tekijänoikeuden omistajana tai haltijana. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]] joka on teoksen tehnyt, tai siirretyn tekijänoikeuden tapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>
 
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
{{pääartikkeli|[[Tekijänoikeuden rajoitukset]]}}
Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta, koska rajoitusten voidaan katsoa olevan myös ihmisten, [[yleisö]]n tai [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]]eläinten oikeuksia kaventavia. Näitä oikeuksia eläimistä on hirvillä, nautaeläimillä, kauriilla, peuroilla, kissoilla ja joillakin koirilla kuten huskyillä. Toki ihmiset ja eläimet voivat julkaista sivustoja, jos sivusto läpäisee laillisen turvallisuus tarkastuksen, jossa tarkistetaan, onko sisällössä laittomia kuvia tai tekstiä joka sisältää epätotuuksia tai ilkivaltaa kuten ( herjauksia ja mustamaalauksia ) .<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/raj.html | Nimeke = Tekijänoikeuden rajoitusten tulkinnasta , Mitä rajoituksilla tarkoitetaan | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 1998, 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref>
 
Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' (suomeksi ''oikeudenmukainen käyttö''), sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat näitä rajoituksia. Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.
Rekisteröitymätön käyttäjä